906# Köpis, 11

 26.10.2025, Sunday, +8, Overcast, Copenhagen, Denmark

Yö tuli nukuttua huonohkosti. Tuon tuosta havahtui kummallisiin metelöinteihin, kuten ambulanssiin tai kännisten huuteluihin. Tai sitten näki muuten vain kummallisia unia. Tänään siirryttiin talviaikaan, joten sai nukkua tunnin pisempään. Seitsemän jälkeen herätessä oli jo valoisaa.

 

Kahdeksalta menimme aamiaiselle. Jos se oli epäonnistunut kokemus edellisenä aamuna, niin nyt se oli suorastaan floppi. Tällä kertaa ymmärsimme tilata cappucinot jo heti ovella, kun grupieeri kyseli huoneennumeroa, mutta jostain syystä niitä ei ikinä tullut. Lisäksi ryysis oli kamala, ja tietysti suurimmalla osalla jonkunlainen räkä- ja yskäntauti. Meidät istutettiin huonoimpaan pöytään, joka sijaitsi juuri päälinjaston vieressä. Ruuasta löytyi hius. Arvosana 1/5 (hotellilta tuli palautekysely, jossa valittelin aamiaisen surkeutta - siihen sain oikein hotellin johdolta vastauksen, että keskittyvät jatkossa aamiaispuolen laadunvalvontaan sekä tarkistavat vegaanituotteiden suhteellisuuden).

 

Tänään oli kotiinpaluu, mutta vasta iltapuolella, joten katsoimme oikeutetuksi lolleroida huoneessa vähän pidempään aamiaisen jälkeen. Siinä kymmenen kieppeillä pakkasimme sitten vähät tavaramme, ja kävimme tekemässä check outin. Se onnistui nopeasti; jätimme vielä reppumme hotellille säilöön, ei ollut järkeä raahata niitä puolta päivää. Vähän meitä kyllä huoletti kun matkalaukkusäilön valvonta oli hyvin olematonta, mutta minkäs teet.

 

Olimme suunnitelleet päivän ensimmäiseksi kohteeksi Cisternerne-puiston. Kävelimme ensiksi Tivolin kulmalle, josta otimme bussin 7a. Meillä ei ollut kokemusta tanskalaisista busseista, joten se oli vähän hermostuttavaa kun ei tiennyt miten siinä operoidaan. Ostin DSB-appilla bussiliput, maksoi euroissa yhteensä 4,80€. Näytimme sitä kuskille, mutta hän ei ollut asiasta kiinnostunut. Bussi oli lähes tyhjä ja saimme istumapaikat. Bussissa oli onneksi sellainen näyttöruutu, että näki mikä pysäkki oli seuraavana vuorossa (oli toki myös kuulutus, mutta ei siitä saanut erkkikään selvää). 

Raatihuoneentorin sääasema.

Naispatsas ajoi fillarilla jos sää olisi poutainen.

Tunnelmaa linja-autosta.

Matkustimme joitakin kilometrejä, ja jäimme pois Carlsbergin alueella. Menimme ensimmäiseksi tsekkaamaan kaljatehtaan norsupatsaat. Ne kuvattuamme menimme Cisternerne-puistoon. Täällä piti olla sellainen maanalainen luolasto, joka oli entisaikaan toiminut vedensäilytyskammiona (paikka oli suljettuna talvikauden joulukuusta-maaliskuun puoliväliin). Vaikka luolasto olisi suuri, niin sisäänkäynti oli hyvin vaatimaton, ja harhailimme jonkunlaisesti pisin puistoa ennen kuin sen lopulta löysimme. Sisäänpääsy oli 120 DKK (v. 2025), eli olisikohan tuo euroissa ollut noin 16€ / naama, ei mikään ihan halpa. Meille jaettiin jonkunlainen brosyyri, varoitettiin sisällä olevasta pimeydestä ja vedestä ennen kuin laskeuduimme portaat alas maanpinnan alapuolelle. Meidät yllätti luolan suuri koko; Wikipedian mukaan tänne oli mahtunut aikoinaan 16 miljoonaa litraa vettä, mutta olisin voinut kuvitella määrän olevan suurempikin. Luolaa oli alettu kaivertamaan v. 1856, ja vain kolmessa vuodessa se oli saatu valmiiksi. Jotenkin tuntui oudolta ajatella tällaista isoa hallia juomavesisäiliönä, eikö tällainen paikka kuhisisi lepakoita ja rottia? En toki tiedä onko nykyaikaiset vesivarastot yhtään sen steriilimpiä. Joka tapauksessa, luola oli kuivatettu v. 1981, mutta jonkun verran tänne tihkui edelleen vettä niin, että hallissa käveltiin sellaisia metallisia siltoja pitkin. Täällä oli jonkunlainen näyttely, joka loi paikkaan ehkä hieman sellaisen kauhupelimaisen tunnelman. Lisäksi luimme jostain tämän olevan myös Tanskan ainoa tippukiviluola. Pientä muodostelmaa oli ehkä havaittavissakin, mutta mielikuvitukselle piti jättää tilaa. Olimme kuitenkin molemmat aika vakuuttuneita tästä paikasta, joten Cisternernelle arvosana 4/5.

 

Carlsberg.

Carlsbergin portti.

 

Natsinorsuja.

Cisternernen puistoa.

Syksyinen tunnelma oli.

 

Vesisäiliön vaatimaton sisäänkäynti.

Luolaston kartta.

Ensin laskeuduttiin maanpinnan alapuolelle.

Vesisäiliö hämmästytti ensi alkuun suuruudellaan.

Valoilla, varjoilla ja vedellä sai näyttävän tilan.

 

Tippukiveä.

Otimme bussin takaisin keskustaan. Nyt pärjäsimme huomattavasti paremmin kuin menomatkalla, sillä menimme sisään keskiovesta. Otimme myös ns. eksaktit liput, eli leimasimme DSB-appilla itsemme sisään siinä vaiheessa kun nousimme bussiin, ja sitten se vaikein tehtävä oli muistaa leimata itsensä ulos matkan päätyttyä. Päädyimme Tivolin Lego-kaupan eteen, joten päätimme käydä sielläkin, jospa ryysis olisi maltillisempi kuin edellispäivän Strøgetin liikeessä. Paikka ei ollut mikään ihmeellinen, emmekä löytäneet mitään ostettavaa. Joku nainen äityi vielä yskimään päin naamaa, niin katsoimme poistumisen viisaammaksi teoksi.

Nysse tulee.

 

Hatun päällä pulu.

Kävelimme Strøgetille, ja menimme Frankie's Pizza-nimiseen paikkaan. Meidät istutettiin korkeille jakkaroille ikkunan viereen, mutta siinä oli kiva katsella ohikulkijoita. Tilasimme pitsat ja veden / limun.  Pizzat olivat erikoisia, minä otin lihapullapizzan ja Pp perunapizzan, mutta mitä enemmän sitä söi, sen paremmin se alkoi maistumaan. Pohja oli erityisen onnistunut. Pakko antaa tästä arvosanaksi 4/5. Ruokailun jälkeen menimme viereiselle Nytorvin aukiolle terassijuomille. Tällä kertaa saimme tilattua itsellemme glüchweinit. Oli jäätävä keli, raaka tuuli ja satoi, kylmyys meni todella luihin ja ytimiin, mutta silti terassi oli täynnä väkeä. Omasta penkinlämmittimestä oli vielä akku loppunut mutta onneksi oli vilttejä mihin pystyi kääriytymään. Ja ehkä ne glüchweinit lämmittivät myös.

Frankie's Pizza.

 

Pizzerian ikkunasta kelpasi katsoa ohikulkijoita.

 

Lihapulla(?)pizza.

  

Perunapizza oli sekin erikoinen keksintö.

  

Nytorvin terassikippola.

Parit glüchweinit.

Palasimme hotellille vähäksi aikaa lämmittelemään, käymään vessassa ja hakemaan kamat. Puoli kolmelta lähdimme juna-asemalle, löysimme raiteelta seitsemän oikean junan lentoasemalle. Sade alkoi uudestaan, mutta ehdimme asemalle sen suuremmitta kasteluitta. DSB-appin kanssa oli taas ongelmia ja ennen kaikkea ulosleimaamisen kanssa, sillä jostain syystä lentokenttärakennuksessa ei tuntunut olevan kenttää tarpeeksi, että olisi voinut päättää matkan. Lopulta piti mennä ihan ulos asti, ennen kuin ulosleimaus onnistui. 

 

Otimme automaatista boarding passit ja marssimme turvatarkastukseen. Kerrankin läpäisin sen itse ykkösellä, Pp:n laukku jäi selvitykseen (olimme ostaneet aiemmin Nettosta juustoa ja salmiakkia, ehkä se oli sitten syypää). Tästä selvittyämme kiertelimme hetken kauppoja, ostimme brenkkua ja nannaa. Lopun aikaa hortoilimme pitkin kenttää. Oma koneemmekin näytti tulevan ajoissa paikalle, joten ei viivästyksiä tänään. Puoli viideltä alkoi boardaus, ja kone lähti puoli tuntia myöhemmin. Pp:llä oli ikkunapaikka, mulla käytäväpaikka riviltä 14. Kone tuli täyteen. Yskijöitä oli taas enemmän kuin laki sallii, mutta ei pierijöitä eikä kakaria. Tilasimme tuttuun tyyliin skumpat. Aika kuuma oli koneessa, mutta kaikin puolin matka sujui ihan hyvin. Kone laskeutui portille 26, joten oli lyhyt matka exittiin. Käytiin sitten vielä Alepassa, ennen kuin Pp heitti minut kotiin, kultainen kun on.  

Näkymä lähtöaulaan juuri ennen turvatarkastusta.

Aina hyvä merkki kun kone on ajoissa tellingeissä.

 

Synkkä oli sää lähdön kynnyksellä.

Skumppaa ja mustikkamehua.

Iltarusko koneessa.

 * * * *

Arvio reissusta: Vähän vastoinkäymisiä mutta myös jonkun verran onnistumisia. Kelit olivat huonot kuten niin usein Tanskan reissuilla tuppaa olemaan, mutta sille nyt ei voi midist. Paras kokemus taisi olla Cisternernen vesiluola. Hotelli oli ihan jees, mutta aamiaishomma oli kamala. Lisäpisteitä tuli kuitenkin ilmaisista juomista. Ruokailut ylipäätänsäkin onnistuivat ihan kohtuullisesti, vaikka ensimmäisen illan Jensens Bøfhus vähän floppasi. Kalleus kyllä hirvitti. Mutta muuten ei valittamista, kyllä Tanskassa on aina mukava käydä. Arvosana 3/5.