4.7.-5.7.2025, +34, Clear, Nidri, Greece
Nukuin huonosti ja Pp:kin valitteli mun heittelehtineen koko yön. Aamulla olo tuntui väsyneeltä. Aamiaisen syönti sujui sumussa.
Lähdimme ensimmäiseksi postiin ostamaan postimerkkejä – tosin poikkesimme matkalla ostamaan ensin postikortit. Jonkunlaista jonoa oli itse postissa; aukioloajat olivat rajalliset, kreikkalaiseen tyyliin se suljettiin jo klo 14. Saimme kuitenkin merkit ostettua helposti – 8 postimerkkiä maksoi yhteensä 16€. Sitten painelimme kahvilaan, jossa ostimme frappet ja vedet, ja kirjoittelimme postikortit valmiiksi. Paluumatkalla hotellille sujautimme ne laatikkoon ja kävimme vähän – hyvin vähän ostelemassa tuliaisia.
Posti. |
Seuraavana päivänä olisi kotiinlähtö, joten teimme check innin lennolle + koitimme saada late check outin hotellilta. Sen onnistuminen tai epäonnistuminen oli epävarmaa, riippui seuraavan päivän varauksista. Asia ratkeaisi vasta seuraavana aamuna. Maksoimme kuitenkin hotelliveron (35€) ja baarilaskun (22€) pois kuleksimasta. Baarilaskusta saimme kuitin, hotelliverosta emme. Toivottavasti eivät penäisi sitä enää toista kertaa uudelleen. Se kun piti maksaa vielä käteisellä. Jonkunlainen ukotus veronmaksajia kohtaan siinä roikkui ilmassa.
Kävimme meressä uimassa, se teki eetwarttia. Poikkesimme kaupassa ostamassa rakia ja lisää tuliaisia. Raki osoittautui aniksen makuiseksi – se oli jonkunlainen yhdistelmä ouzoa ja rakia. Koitimme sinnikkäästi juoda ne parvekkeella, mutta lämmintä oli 37 astetta joten oli pakko vetäytyä sisätiloihin.
Raki-ouzo? |
Kävimme sitten
vielä baarissa juomassa parit drinksut. Se oli jälleen mukavaa puuhaa.
Illalliselle ehdimme vasta puoli yhdeksän jälkeen, menimme samaan paikkaan
missä olimme olleet sunnuntaina. Pp tilasi tällä kertää giouvetsin ja minä oltin pastitsion, vaikka olin syönyt sen edellisenäkin
iltana... mutta kun oli niin hyvvee. Edellisillan ateria paljastui kuitenkin
paremmaksi. Koitimme ruokkia kisseä mutta ei kelvannut ateria mokomalle, ihan
suututti. Illallinen maksoi juomineen ja tippeineen 45€. Paikassa oli ilmiselvä
Kai Merilä tarjoilijana. Se huvitti meitä suuresti.
Event-drinksubaari. |
Kampai! |
Tällaiset drinksut tällä kertaa. |
Yefsi-illalliskippola. |
Pastitsiota taas. |
Giouvetsi. |
Sitten menimme vielä katsomassa kissenpentujen leikintää samassa paikassa kuin edellisenäkin iltana, kylläpä ne olivatkin aktiivisia ja ketteriä. Myös isäkisse tuli paikalle, se oli meistä outoa. Kiertelimme sitten vielä muutamat tuliaiskaupat ennen kuin palasimme hotellille kuumissamme suihkuun ja sen sellaiseen toimintaan.
Myös lauantain vastainen yö tuli nukuttua hieman nihkeästi. Heräsin siihen kun Pp pakkaili kamoja täysiä. Tänään olisi kotiinpaluun aika. Olin melko varma, että saisimme pitää hotellihuoneen pidempään, mutta tyrmistys oli suuri kun aamiaisen jälkeen asialle haimme respasta varmuutta. Äijä oli kuin olikin onnistunut myymään huoneen viimeisenä iltana, joten se tarkoitti meille klo 11 check outia.Sen verran otti kupoliin, että päätimme lähteä mereen aamu-uinnille. En ole oikein aamu-uinnin ystävä (olenko tehnyt sellaista koskaan?), mutta nyt oli ihan ”kimochi”. Bonuksena vielä sellainenkin, että ihmisiä ei ollut paljoakaan ja merikin tyyni.
Kauaa emme ehtineet uiskennella, sillä mulla oli edelleen ne kamat pakkaamatta, ja se alkoi hieman stressaamaan. Lähtö lentokentälle olisi vasta 18.35, joten meillä oli 7,5h kulutettava jossain. Huono läppä kaiken kaikkiaan; päivästä tulisi taas super-kuuma, ja ilman ilmastoitua tilaa kamat kannossa olisi vähän… ”kimochi warui”.
Teimme check outin jämptisti klo 11. Olimme maksaneet edellisenä iltana pois hotelliveron ja muut maksut, joten siinä ei sen ihmeempää numeroa ollut. Jätimme kamat ala-aulan käytävälle (miten hemmetissä niillä ei ole edes lukittua matkatavarasäilytyshuonetta??), ja lähdimme frappelle rantakadulle. Menimme samaan paikkaan missä olimme käyneet jo pari kertaa aiemminkin. Sama ystävällinen naistarjoilija kuin ennenkin. Joimme ne superhitaasti, ja saimme ensimmäisen tunnin kulutettua.
Aamupäivän kahvihetki. |
Vaihdoimme kippolaa ja menimme ”paikalliseen” kippolaan joka koostui kovaäänisistä ja ketjussa tupakoivista kreikkalaisista. Tilasimme jääteet. Terassilta avautui upeasti maisemat merelle, aivan kuin olisi ollut jossain eksoottisemmassakin paikassa kuin Kreikassa.
"Trooppisen" saaren kahvilan näkymät. |
Soijaa pukkasi sen verran, että kiertelimme muutamia supermarketteja nauttien niiden tarjoamasta ilmastoinnista. Ilmeisesti turhankin kauan kun myyjä tuli jo kysymään voisiko olla avuksi 😊 Ostimme sitten purkkaa ja käsidesiä ja sen semmoista mitä nyt emme varsinaisesti tarvinneet, mutta jotka saisimme myöhemmin käytettyä.
Meganisi-laivan purkua. |
Kaupan edustaa voisi ehkä vähän parantaakin? |
Palasimme hotellille, kävimme vaihtamassa uimakamppeet ala-aulan vessassa. Respan äijä oli onneksi antanut meille luvan hengailla allasalueella vaikka emme enää varsinaisia asiakkaita olleetkaan. Allasalueen takana oli jääkylmä suihku, siinä pystyi vähän viilentymään, kun uima-altaan yli 30 asteinen vesi ei sitä tehnyt. Muutaman kerran toki uimme. Tilasimme Aperol Spritzit, söin vähän edellispäivän puristesipsejä.
Aperol Spritzit uima-altaalla. |
Neljältä lähdimme pitsalle. Arvelutti vähän paikka, sillä tähän aikaan siellä ei ollut ainuttakaan asiakasta, mutta tarjoilija sanoi paikan olevan auki ja pitzenkin onnistuvan. Tilasimme lätyt ja saimme ähkittyä ne naamariin. Palasimme takaisin hotellille, ala-aulassa oli jonkunlainen ilmastointi. Jutskasimme erään finnerouvan kanssa jonka kanssa olimme aiemmin vaihtaneet muutaman sanan. En tiedä oliko hän extrovertti vai vain yksinäinen; hänellä oli kuitenkin vielä seuraavakin viikko täällä lusittavana.
Pizzepaikka. |
Varsin kovan ähkyn aiheuttanut rasvalätty. |
Kävin vielä hakemassa kaupasta pari vesipulloa ja tölkkikahvia. Jälkimmäinen taisi olla virhe, sillä se maistui minusta kummalliselta. Meidän noutoaika pääkadulta oli 18.35, mutta käskettiin tulemaan 18.20. Bussi tuli tietysti vasta 18.40, ja siinä oli pirun kuuma venailla. Bussin lähdettyä liikkeelle mulle iski lähes välittömästi kuvottava olo, sitä kesti koko tunnin pituisen matkan ajan. En tiedä oliko se kuumuus vai pitsa vai tölkkikahvi vai heittelehtivä bussi mutkaisilla teillä, vai kaikkien näiden yhdistelmä. Bussissa oli sama paikallisopas kuin tullessa, josta ei ollut yhtään mitään hyötyä, lähinnä oli vain tiellä. Sanaakaan ei sanonut, muuta kuin että käyttäkää suojatietä kun kävelette bussin jättöpaikalta lentokentän asemarakennukseen. No, jos joku olisi jättänyt tulematta bussiin, niin ehkä häntä olisi sitten tarvittu.
Ei tarvinnut jonottaa yhtään check iniin. Olimme tehneet sen kyllä edellisenä päivänä itse, mutta ensimmäistä kertaa ulkomaan päässä emme saaneet edes boarding passia, vaan ne piti näyttää puhelimesta. Matkalaukut saatiin kuitenkin sisään. Lentokenttä oli pieni, turvatarkastukseen oli jonkunlainen jono. Tavarat meni kuitenkin läpi kuten mekin melko helposti. Reppuni piti jostain syystä läpivalaista kahdesti.
Kenttä oli ääriään myöden täynnä väkeä, se käsitti oikeastaan vain muutaman salin, eikä istumapaikkoja ollut yhden yhtä. Pieni kauppakulmaus oli, mutta sielläkään ei ollut mitään ostettavaa, emmekä halunneet käyttää kahvilan palvelujakaan, minua etoi vieläkin hieman. Ostimme sitten kuitenkin 0,8 litran vesipullot, kun meitä oli varoitettu ettei lentokoneesta saisi tilattua mitään, jokin lakko oli sotkenut catering-palvelut. Ne maksoivat 3€ / puteli, aika suolainen hinta.
Ihmiset lentoasemalla paluulentoa odottelemassa. |
Olipas piskuinen infotaulu. |
Olimme katsoneet Finavian sivuilta, että lento Hesasta oli lähtenyt 40 minuuttia myöhässä, joten se tietysti viivästyttäisi meidän paluulentoa. Kyllä Finnair on umpisurkea lentoyhtiö, eihän sille voi kuin nauraa, jos ei itkettäisi. Muutenkin se on niin hemmetin epävarma kun ei voi ikinä tietää viitsiikö ne lentää tänään vai ei. Ehkä pitää ajatella olevansa onnekas, kun lento tosiaan järjestettiin - vaikkakin se oli myöhässä, vaikkakin ei ollut mitään tarjoilua veden ja sen mustikkakeiton lisäksi. Meidän lähettyvillä oli vauvamatkustaja ja Pp jo luuli sen paskoneen allensa, vaikka sanoin hajun olevan peräisin siitä mustikkamehusta. Ei hän toki ihan väärässäkään ollut kun välillä tuntui tuoksahtelevan jonkun ilmavaivat selkeämmin. Mulla oli nokka täysin tukossa joten ei haitannut niin paljoa. Penkit olivat todella epämukavat, niissä ei pystynyt yhtään lepäämään ja kolottivat selkää. Välillä oli superkuuma ja välillä kylmä. Minuutteja laskeskellessa meni se kolmituntinen sitten.
Finnairin kone valmisteluissaan. |
Matkalla kotiin. |
Kreikan helteet vaihtuivat luikauksella finne-keliin, sillä saavuttaessa vettä tuli taivaan täydeltä ja lämpöä +12 astetta. Kunnon härmäläiset kesäkelit siis. Kone saapui portille 14, joten olihan sieltä taas matkaa talsia matkalaukunnoutopaikkaan. Pp:n laukku tuli ensimmäisten joukossa, mun viimeisten. Siinä kesti ja kesti kun eivät olleet saaneet matkalaukkuja edes yhteen kuormaan, vaan välillä piti odottaa 20 minuuttia lisää kun roudarit hakivat toisen kuormallisen.
Tulis jo laukku... |
Pp lähti hakemaan
sitten autoaan ja minä taksia. Sen sai suht helposti, ukko ajoi tietysti
navigaattorin mukaan typeriä reittejä pitkin. Kotiin saavuin vähän ennen
kolmea aamuyöllä.
* * * *
Kreikan valmis pakettimatka ei tarjonnut yllätyksiä. Iltalento oli tosi ikävä juttu kun siinä häviää aina yhden lomapäivän. Nydri oli täysin turistikohde mutta tämä toki oli tiedossa. Onneksi siellä oli enemmän kippoloita mitä olin etukäteen epäillyt. Nähtävyyksiä ei juuri ollut, mutta oman auton vuokraus + länsipuolen maisemat ja eteläinen majakkaniemimaa oli kyllä upeaa. Hotelli oli siisti ja hyvä, ainoa miinus siinä oli aamiainen joka oli koko ajan samanlainen. Vasilikin ranta oli huomattavasti parempi kuin oma Nydrin rantamme, joten siitä jonkunlainen miinus. Ruoka oli ihan ok. Arvosana 3½/5.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti