857# Ilmatorjuntamuseo

 5.10.2024, Saturday, +11, Partly cloudy, Tuusula

Meillä oli ollut Pp:n kanssa jo pitkään bucket-listalla Ilmatorjuntamuseo Hyrylässä. Pp:llä oli taloyhtiössään talkoot, ja niitä välttääkseen piti lähteä päiväksi pakoon. Mulla oli ollut stressaava ja raskas viikko töissä, ja olin ottanut edellisenä iltana vähän kuppia sen kunniaksi, enkä näin ollen ollut ihan parhaimmillani. Sää oli sentään mukavan aurinkoinen, joskaan ei kovin lämmin enää tähän aikaa vuodesta. Pp tuli ensin kyläilemään vähäksi aikaa, ja yhdentoista maissa lähdimme ajelemaan kohti Tuusulaa. Meillä oli osoite navigaattorissa (Klaavolantie 2), mutta Pp:n navigaattori tuntui olevan myös krapulaisissa, kun kadotteli GPS-yhteyden jatkuvasti ja neuvoi päin honkia. Ajoimme sitten kyllästyneinä auton uimahallin parkkipaikalle, ja päätimme etsiä paikan jalan, kyllä se sitten nopeasti löytyikin erään punaisen latorakennuksen takaa.

Ilmatorjuntamuseo löytyi tämän tönön takaa.

Katsellessamme infotaulua siihen tuli mies kertomaan vähän tiluksista. Menimme lipunmyyntiin, meillä oli Museokortit mutta ukko ei saanut niitä skannattua. Nainen takahuoneesta muisteli, että puhelinappiin oli tullut joku päivitys vähän aiemmin ja siksi korttimme eivät toimineet. Minä olin ladannut uuden apin (ja pettynyt siihen), ja sitä kautta oma lippuni saatiin skannattua, ja lopulta Pp:n korttikin alkoi toimimaan.

Museon parkkis jolle emme osanneet ajaa.

Tervetuloa.

 

Alun sekoilusta selvittyämme lähdimme halleille. Ensiksi menimme Tuusula-halliin, jossa oli tarjolla vanhempaa tekniikkaa 1920-luvulta lähtien. Vanha kuularuiskun näköinen pyssy oli vastassa heti ovesta sisään astuttaessa, seuraavaksi silmiin osui vanha sotilaslentokone joka keikkui suurimmaksi osaksi tyhjän päällä. Varsinaisten ilmatorjuntatykkien lisäksi täällä oli jos jonkunlaista tutkaa ja mittauslaitetta, joita kaikkia yhdisti niiden valtava koko. Väkisinkin sitä mietti, miten helkkarissa tällaisia laitteita sai siihen aikaan liikuteltua paikasta toiseen. Vaikka itsekin olen inttiaikoina perehtynyt rannikkotykistön saloihin, nämä laitteet tuntuivat vierailta (me mittailimme etäisyyksiä laserilla ja annoimme tulikomentoja, ammuskelun hoiti sitten toinen porukka). Muutama tankki täällä oli myös, jotka vaikuttivat yllättävän nykyaikaisilta.

Eiköhän tämä pyssy täytä nykyajankin kriteerit.

Tälle elinkaari lienee sentään päättynyt.

Lentsikka tuli kahville.

Tankki se on siitä huolimatta.

Tankin varoitukset näytti olevan vihollisen (?) kielellä.

Aikamoinen määrä kamaa oli saatu halliin mahtumaan.

Erikoinen näyttelyesine tämäkin.

Helsinki-hallissa keskityttiin sitten Toisen maailmansodan aikakauteen. Kokoelma IT-aseista oli kattava. En ole mikään asehullu joten kaikkea infoa en jaksanut lukea. Ripaus propagandaa täällä oli tietysti aistittavissa, kuten näissä paikoissa aina on, mutta se salittakoon. Molotovin cocktailin lisäksi täällä oli kerrottu myös Molotovin leipäkorista, josta en ollut ennen kuullutkaan (Neuvostoliiton mukaan lentokoneista pudotettiin ruokaa, mutta suomalaisten mukaan taivaalta tippuikin palopommeja). Mielenkiintoisin kohde oli suomalaisten alasampuman MIG-3 hävittäjän jäänteet (lentäjä selvisi hengissä pudotuksesta, mutta kuoli suomalaisten vankileirillä vuotta myöhemmin). Kuvia Helsingin pommituksista oli selattavana kosketusnäytöllisestä laitteesta. On se sota melkoista pahantekoa, eikä edelleenkään oteta asiasta opiksi.

Rivi pyssyjä. Ja hieno koivujalusta.

Kuulosuunnin. Mikä?

Alas ammutun hävittäjän rippeet.

Puustobe.

Kävelimme sitten ulkona tilusten "maisemareitin" jossa oli ulkotiloissa ilmeisesti vähemmän arvokasta sotilaskamaa hillottuna. Samanlaisia IT-tykkejä kuin sisälläkin, ja paljon miehistön ja aseiden kuljetusvaunuja ja -kuormureita yms. Kierros päättyi Kapteenin puustelliin, joka on Tuusulan vanhin ehjä asuintalo (rakennettu v. 1721). Siellä oli vähän sattumanvaraista mutta aiheeseen liittyvää random-kamaa myös nykyajalta, kuten esimerkiksi Rayban-aurinkolasit joita oli käytetty Kyproksen rauhanturvaoperaatiossa. Sellainen huvitti meitä.

Kylttirivistö maisemareitillä.

Melkoinen antennilaitos.

Erilaisempi IT-vehje kuin meidän duunissa.

Ilmatorjuntaohjus 96 BUK M1.

Hieno kuorkki.

Maalilennokkikatapultti.

Kapteenin puustelli.

Kaunis syyspäivä oli.

Tuusulan vanhin talo.

Järeämpiä patruunoita.

Pulu ja pulula.

Entisaikojen tupakkeja.

Blehat museoesineenä 5/5.

Puhka.

Lopuksi kävimme vielä museokaupassa, joka vaikutti ensi alkuun pieneltä, mutta lopulta ostettavaa kertyikin melkoisesti. Itse hankin pari pientä pastillirasiaa joiden ulkonäkö puhutti minua, jääkaappimagneetin ja patruunanmallisen kynän. Saimme lopulta kulutettua liki kolme tuntia täällä, ja paikka oli parempi ja mielenkiintoisempi kuin uskalsin odottaa. Jos antaisin puolikkaita pisteitä niin arvosana olisi 4½/5, mutta koska en anna niin tyytyminen on 4/5. Mutta vahva suositus lähtee tästä museosta. Meidän kannalta oli kivaa myös se, että muita vierailijoita ei ollut paljoakaan, ja sai rauhassa kuvata ja tutkiskella juttuja. Hyvä paikka!

Pastilleja tuliaisiksi.