824# Kuopio, 3

 13.4.-14.4.2024, +13, Scattered clouds, Kuopio

Jaaha, melkein kvartaali kulunut edellisestä parturivisiitistä, joten oli aika tehdä kuontalolle jotain. Minulla on edelleen projektina käydä kaikissa Suomen maakunnissa parturissa, ja tällä kertaa pienen arvonnan seurauksena päätin käydä hakemassa Pohjois-Savon pois kuleksimasta, ja valitsin kohteeksi Kuopion. Järjettömyyden vuoksi näille reissuille ei oikein kaveria saa mukaan, joten homma hoidetaan taas ns. mää-matkana. Junaliput olin ostanut reilun viikkoa etukäteen, samoin hommannut hotellihuoneen Puijonsarvesta sekä buukannut parturin. Viimeksi kävin Vaasan Hairlekiinissä, ja kokemus oli ihan miellyttävä, joten nyt buukkasin saman. Vähän yllätyin, kun Kuopiossa näytti olevan ainakin 3-4 eri Hairlekiiniä. Minä buukkasin Aapeli-kauppakeskuksessa olevan; parturiksi oli valikoitunut kreikkatar.

Lauantaina piti herätä kukonlaulun aikaan, että ehdin imailla aamiaiset naamariin rauhaksiin ja hoitamaan vessa-asiat mahdollisimman huolella, sillä junamatka kestäisi 4,5 tuntia enkä haluaisi käyttää junan wc-tiloja. Kotoota lähdin klo 7.30. Matka steissille sujui puoliunessa niitä näin ajatellen. Metroja meni harvakseltaan, mutta ehdin ihan hyvin. Juna oli valmiina laiturilla odottamassa, väkeä oli jo istuskelemassa, mutta ainakaan heti viereeni ei tullut ketään.

Lauantaiaamua steissillä.

Juna jo odotteli lähtövalmiina.

Lentävä kalakukko läks aikataulussa. Minulla oli vähän sipsejä eväänä ja pullollinen vissyä, jota en uskaltanut juoda sillä vessahätä kummitteli mielessä jo alkumatkasta. Kouvolaan asti sai kulkea naama menosuuntaan, mutta sen jälkeen kulkusuuntaa vaihdettiin ja jouduin matkustamaan 2/3 matkasta väärinpäin. Eipä tuo sinänsä haitannut. Ajan koitin käyttää tehokkaasti japanin kanjimerkkien opiskeluun, mutta minulla oli jonkunlaisia keskittymisvaikeuksia. Vessahätä kävi ylitsepääsemättömäksi, ja oli tehtävä poikkeus ja poikettava mukavuuslaitokseen. Junan vessa onneksi toimi kuin junan vessa. Maisema oli alkumatkasta sumuinen, sen jälkeen kirkastui. Etelä-Suomesta oli jo lumet pääosin lähteneet, mutta Mikkelin ja Pieksämäen välillä maisema muuttui valkoisemmaksi. Pieksämäeltä sain jonkun mummon vieruskaverikseni, joka ei suostunut sanomaan minulle mitään. Eipä sillä, että olisin halunnutkaan. Loppumatkasta alkoi pyllerikin puutumaan.

Kuopioon saavuttiin aikataulun mukaan vähän ennen puolta yhtä. Perillä odotteli aurinkoinen sää, mutta vähän oli vielä liian kylmä minun makuuni. Onneksi kaduilta oli sentään lumet sulaneet kun minulla oli vain kesäkengät. Mutta täällä päin Suomea lumikasoja ei kyörätä minnekään lumenkaatopaikoille niin kuin meillä, vaan valtavat lumikeot olivat edelleen muistuttamassa meitä talven kauheuksista. Käppäilin hotelli Puijonsarveen ja elättelin toiveista josko hotellihuoneeni olisi jo valmis, sillä parturiaika oli vasta kahdelta.

Perille päästy.

Puikkari.

Eipä se ollut, mutta sain jätettyä laukkuni sentään hotelliin. Lähdin vähän kävelemään, ensiksi rannalle. Olin ollut täällä pari vuotta aiemmin, ja samassa hotellissa, joten nämä kulmat olivat tulleet kyllä tutuksi. Kallavesi oli vielä jäässä, mutta tuskin enää kovin kauaa. Jatkoin matkaa kohti keskustaa; ihmisiä oli kummallisen vähän, vaikka luulisi tällaisen pitäjän olevan suosiossa kun oli aurinkoinen keväinen lauantaipäivä ja kaikkea. Löysin Aapeli-kauppakeskuksen, ja Hairlekiinin ykköskerroksesta. Minulla oli vielä melkein tunti aikaa, joten kävin vähän kävelemässä torilla ja sen läheisyydessä. Tupakinpummijoita riitti tässäkin kyläpahaisessa. Vessahätä alkoi kummittelemaan taas, ja kävin parissakin ostarissa löytämättä sellaista kunnes sitten viimein erään vessan löysin muistaakseni Minna-ostarista. Siinä olisi pitänyt soittaa johonkin numeroon josta ovi olisi avattu, mutta se olisi maksanut euron + tavan puhelinmaksun. Kuulin kuitenkin jonkun lorottavan hanaa, joten ajattelin hieman ukottaa. Hetken päästä joku ukko poistui vessasta ja mä menin samalla avauksella ilmaiseksi sisään. Se näytti närkästyttävän äijää, mutta minua ei kiinnosta.

Rantaraitti.

Kallavesj oli vielä jäässä.

Missä kaikki ovat?

Minna-ostari.

Vähän ehkä hiukoi, ja ainakin kahvitti. Ostarin keskellä oli viihtyisän näköinen Brü-niminen kahvila, joka vaikutti jonkun sortin vege-mestalta, mutta en välittänyt siitä, menin sinne siitä huolimatta. Tilasin jonkun chili-kanatoastin salaatilla ja juomaksi kahvia. Kahvin sai heti, mutta leipä valmistettiin keittiössä. Se tuli kuitenkin nopeasti, vaikka edelläni oli ollut jonoa. Täytyy sanoa, etten osannut odottaa niin hyvänmakuista toastia, löi minut kyllä ällikällä. Kahvikin oli jetsulleen sellaista mistä pidän. Arvosana 5/5, ehdottomasti. Olisin halunnut kiittää henkilökuntaa vielä erikseen mutta olivat poistumishetkellä kiireisiä.

Brü-kahvila.

Olipas maukasta!

Alkoi olla parturiaika, ja palasin Aapeliin. Vähän hämmästyin kuin kaikki penkit näyttivät olevan varattuja; kreikkatar bongasi minut ja hyvällä suomen kielellä totesi olevan vielä edellisen asiakkaan kanssa kiinni. Sain valita jäänkö odottamaan tai menenkö seuraavaan Hairlekiiniin. Halusin hoitaa asian nopeasti pois joten totesin, että voin mennä muuallekin. Onneksi olin nähnyt tämän toisenkin Hairlekiinin etsiessäni vessaa kolmannesta ostarista. Siellä olikin parturi jo odottelemassa; hän oli vähän erikoisen oloinen, mutta eipä siinä mittään, ihan ystävällinen oli ja hoiti hommansa. Päällitukkaa olisin halunnut ehkä lyhyemmäksi, mutta seuraava oli jo odottamassa vuoroaan ja toisaalta mun pitäisi varmaan muutenkin mennä jo kesäkuussa uudelleen parturiin, joten päätin kelpuuttaa tukan sellaisena.

Käymäni Hairlekiini.

Kello oli puoli kolme, ja päätin käydä kysymässä josko huoneeseen sisään chekkaus jo onnistuisi. Tällä kertaa respassa oli ukko ja hän sanoi huoneen olevan valmis. S-etukorttia piti näyttää, koska sillä sai huoneen alennuksen, mutta maksettavaa jäi silti 345€, ei mikään halpa hinta yhdestä yöstä, mutta kyseessä oli erikoisuus, rock-sviitti. Ukko neuvoi ottamaan yhteyttä, jos huoneen varustuksen / laitteiden suhteen olisi jotain ongelmaa. Aamiaisaika piti lisäksi ilmoittaa (arvioin, että yhdeksältä voisi olla hyvä hetki sellaiselle). Sain tavarani noudettua säilöstä, onneksi laukkuni odotti paikoillaan.

Sen jälkeen tutustumaan huoneeseen, joka löytyi viidennestä kerroksesta. Huoneen numero oli puhtaasti 500. Ensiksi sisään astuttaessa vastaan tuli pieni naulakkotila, jossa oli valmiina odottamassa kultainen takki. Olohuone oli pienehkö, mutta kiva sohvakuosi ja sitten pari nahkaista tuolia. Olkkarissa oli iso tv seinällä, sekä isot äänentoistolaitteet. Työpöytä oli vähän pieni, sen nurkassa oli kahvikapselikone. Huone oli vähän synkähkö, mutta tietysti rock-henkeen soveltuva. Punaiset verhot loivat mukavan konseptin. Kokolattiamatto oli koottu erivärisistä paloista. Seinillä oli muutamia tauluja minulle tuntemattomasta rokkibändistä. Lamput olivat hienot; pöytälamppuna oli "kuorittu banaani", kattolampussa oli jonkunlainen pieni kultainen pallo. Sekin vetosi minuun. Pääosa valoista oli kuitenkin spottivaloja, joiden kirkkautta sai säännösteltyä kahdesta eri seinäpaneelista. Erillisestä paneelista sai säädettyä myös kunkin huoneen lämpötilaa. Oletuksena siinä oli +21 astetta, minulle se on hieman liian vähän joten korotin puolellatoista asteella. Vessa oli pieni, mutta yhtä lailla sinnekin sai muutettua valojen kirkkautta. Vessanpönttö oli japanialaismainen, eli sitä operoitiin kaukosäätimestä, ja siihen sai sen pylleri- ja pilleripesuoption, oli napista nouseva ja laskeva kansi, lämmitettävä istuin, sitten sellainen imuri joka imi pois hajumaailman reaaliajassa yms.

Rock suite oli saanut oman opasteenkin.

Ovi.

Olkkari.

Telkkari ja äänentoistolaite.

Pöytävalaisin.

Kattovalaisin.

Rokkitauluja.

Tietysti kultainen rotsi.

Termostaatti.

Tekniset ohjeet.

Makkari oli myös sikahieno, iso sänky oli rakennettu lavan päälle, jota ympäröi nahkareunus. Tyynyjä oli koko sängyn täydeltä. Täällä oli myös iso TV. Valojen kirkkauden lisäksi sai säädettyä myös valojen värimaailmaa, valot kiersivät myös sängyn alareunoja pitkin. Sängyn päädyssä oli lasivitriinissä Turmion kätilöiden bassokitara.

Makkari.

Turmion kätilöiden basso sängyn päädyssä.

Makkarin värimaailman sai säädettyä paneelista.

So cool!

VIhreä bassokaappi.

Kylppäri oli tilava, täällä oli lavuaari ja kaksi suihkua - tai itse asiassa 4, sillä katosta tuli sadesuihku nuudelipäätteellä, ja sitten oli vielä sellainen käsiohjattava suihku. Lattialla oleva viemäri oli myös aika hieno, sellainen huoneen poikki menevä huomaamaton railo normaalin reikälattiakaivon sijaan. Sauna oli myös yllättävän tilava, ja kiauskin vaikutti hyvältä avokiukaalta. Mikä parasta, sen lämmityksestä sai vastata itse, toisin kuin taannoin Tallinnan hotellissa. Siihen oli myös erillinen näyttöpaneeli saunan sisällä, johon sai säädettyä haluamansa lämpötilan. Automaattikatkaisu oli asetettu kuuteen tuntiin, eiköhän se minulle riittäisi (saunan sai sammutettua toki myös aikaisemmin, enhän itsekään jaksanut saunoa kuin pari tuntia + tunti lämmitykseen). Kylpypyyhkeitä ja -takkeja oli myös käytettävissä. Niin ja saunan valot sai tietysti myös säädettyä haluamakseen.

Kylppäri.

Huomaamaton lattiakaivo oli myös aika siisti.

Sauna.

Pyyhenaulakko myös hauska.

Noodle shower head.

Päätä särki niin juukelisti, että minun oli otettava ensin yksi burana ja vähän ajan kuluttua toinen, joten en ihan heti ollut kykeneväinen äänentoistojärjestelmän käyttöön. En tiedä oliko minulla hieman nestehukan poikasta, mutta jääkaapista talo tarjosi yhden limsan, jonka heitin heti naamariin. Lopulta hedari väistyi. Huoneessa oli kyllä minimaaliset ohjeet, mutten silti saanut kaiuttimia futaamaan. Respan ukko oli sanonut, että voi rohkeasti kysellä jos sen kanssa on jotain ongelmaa, niinpä soitin sinne. Ukko sanoi tulevansa kohta käymään. Menin tällä välin testaamaan vessanpöntön, kun juuri silloin ovelta kuului koputus. En tiedä oliko se vessanpöntön hajuimuri sittenkään tarpeeksi tehokas... noh, ukko tuli painelemaan niitä samoja nappeja kuin minäkin. Kuulemma puhelimen saa liitettyä helpommin bluetoothilla kuin tietokoneen, mutta koska asia ei tuntunut etenevän niin päästin ukon sitten lähtemään. Kun aikani painelin kaikkia nappeja niin lopulta äänetkin pamahti päälle ja sain läppärin ja vahvistimen keskustelemaan keskenään. Siinä oli sitten mukava aikansa popitella; ainoa harmi vaan, ettei laitteita kannattanut jättää pitkäksi aikaa idlelle, sillä myöhemmin sain käydä saman taistelun uudelleen.

Vessanpöntön käyttöohjeet sai QR-koodista.

Styrkkarin kanssa oli aluksi haasteita.

Lähdin ulos; ensiksi kävelin hieman siellä täällä, mutta aika pienihän tuo Kuopion keskusta lopulta on. Mulla oli ollut suunnitelmissa mennä katsomaan japanilaista The Good Father-elokuvaa, kun mulla sattui olemaan muutamia vapaalippuja elokuviin, mutta jostain syystä eivät näyttäneet sitä viikonloppuna, joten kyllästyttäni kävelyyn menin Kotipizzaan hakemaan lätyn. Se oli pienen pieni paikka käsittäen vain kaksi pöytää, jotka molemmat olivat varattuja, joten sanoin ottavani pitsen mukaan. Sen valmistamiseen menisi vartti - kerroin käyväni kaupassa ja tulevani kohta noutamaan annokseni. Menin Saleen, josta ostin huonosta limsavalikoimasta kassillisen juotavaa. Taannoisella Korean matkalla tuli sen verran ryypiskeltyä, että nyt oli muutama väliviikko paikallaan. Palasin pitseriaan ja siellähän ruoka jo minua odotteli. Sitten hotellille syömään, ja sauna tulille. Ei mikään viiden tähden ruokailukokemus, mutta "kyllähän tuosta paskan viäntää", niin kuin vulgaari sanonta kuuluu.

Kuopion Tuomiokirkko Snellmaninpuistosta katsottuna.

Kirkko takaata.

Oksapoika-patsas.

Veljmies-patsas ja kauppahalli.

Tori tyhjillään.

Torilla olisi myös ollut jonkunlainen konttiparturi?

Kaupungintalo.

Kevään ensimmäisiä terassipäiviä.

Mualiman napa-terassi.

Kotipizza tehdasrakennuksessa.

Plätty.

Odotellessani surffailin ja hieman blogittelin ja katselin Youtubea. Sauna lämpeni noin tunnissa 80-asteiseksi, mutta hetken ihmeteltyäni mietoa lämpötilaa iholla huomasin anturin olevan taas suoraan kiukaan yläpuolella, joten laitoin säätimeen muutamia asteita lisää. Hyvä siitä lopulta tuli. Saunoin lähemmäs 2,5 tuntia - sen jälkeen olikin limsakassi paikallaan.

Youtuben vlogimaailma on niin paljon parempaa kuin perustv.

Yhdentoista aikoihin alkoi järjettömästi ja äkillisesti väsyttämään, joten piti vetäytyä makkarin puolelle. Sieltä sain valot pois - joskin pöytävalon katkaisinta en löytänyt, mutta sen sai irrotettua pistorasiasta. Olkkarin valoja en saanut jostain syystä sammumaan ollenkaan, mutta onneksi siinä oli sellainen liukuovi joka blokkasi liian valon pois, vain pieni säde jäi mikä oli oikeastaan hyväksi kun muuten huone olisi ollut säkkipimeä. Nukkumaan mennessä kuulin jotain ihmeellistä kolinaa, ehkä yläpuolelta tai naapurihuoneesta mutta nukahdin nopeasti ja nukuin kuin tukki aina varttia vaille seitsemään asti. Ihme juttu, kun kotona nukun vain pienissä pätkissä heräten lukemattoman monta kertaa yössä, ja jos nukun vieraissa paikoissa uni on vielä monin verran katkonaisempaa. Ummistin silmiä vielä hetkeksi, ja heräsin lopulta minuuttia vaille ennen herätyskelloa (eli 7.59).

Mulla oli aamiaisaika yhdeksältä, en tiedä miten aika tunnin valmistautumisaika meni kuin hujauksessa enkä ehtinyt edes tasaksi aamiaissaliin, mikä tarkoitti sitä, että paikan saaminen oli vaikeaa. Lopulta sellainen löytyi takimmaisesta huoneesta takimmaisesta kulmauksesta jonkun alituiseen rykivän äijän vierestä. Aamiainen oli perusaamupala, mutta ihan hyvä, tykkäsin kyllä. Kahvikin oli jees. Annetaan arvosana 4/5. Palasin respan kautta huoneeseen; sisäänkirjautuessa ukko oli sanonut, että check outia on mahdollista pidentää 10€:n lisätuntihintaan, ja koska mulla lähtisi juna vasta klo 14.20 niin voisin pidentää uloskirjautumista tunnilla. Nainen kyseli mitä olin tykännyt huoneesta, ja kun vuolaasti kehuin niin lupasi mulle tunnin pidennyksen kaupan päälle. Sepä ystävällistä.

Yhdyskäytävää pitkin aamiaiselle.

Perus-finne-aamiainen.

Ihan mukavasti valikoimaa.

Anti-aamiaisihmisen annos.

Hetken aikaa huilasin huoneessa uutisia lueskellen, ja lähdin sitten ulos kävelemään. Sää oli huonontunut melkoisesti edellispäivästä. Pilvistä, yöllä oli tainnut sataakkin, eikä lämpöä ollut varmaan viittä astetta enempää. Kävelin satamassa ja hetken kylillä; muistutti niin suuresti Suomen kaikkia kaupunkeja, joissa ei ole sunnuntaiaamupäivisin minkäänlaista eloa, ja jossa kaikki ovat kiinni. Palasin hotellille, jossa vielä lepäilin vuoteessa saamatta unta, ja kävin sitten vähän virkistäytymässä suihkussa, ja mietin kahvikapselikoneen käyttöä. Se vaati muutaman harjoittelukierroksen, kun ensin en saanut aikaiseksi mitään, mutta korjattuani vesisäiliön asentoa sain jo kirkkaan veden ja lopulta kitkerän kahvinkin. Kamat pakkasin kasaan ja ihmettelin edellisenä iltana mystisesti kadottamaani Burana-rasiaa, mutta ei voi mitään. Yhdeltä kävin tekemässä check outin, se onnistui nopeasti.

Pilvinen aamu.

Laivat saivat vielä odotella jäiden_lähtöä.

Puijokin siinti horisontissa.

Ruostunut pyörä.

Viimein onnistuin pyöräyttämään kafet tästä.

Sen jälkeen kävelin Finnkino/Minna-ostariin, ja menin Burger5-ravintolaan, jonka olin googletellut edellisiltana (oli jonkun rankingin mukaan jopa top-10 purilaispaikka Suomessa). Paikka vaikutti pimeältä, mutta oli se auki. Oli juuri avattu eikä muita asiakkaita ollut koko minun aikana, mutta sainpahan hyvää tarjoilua ja ihan hyvää ruokaakin. Tilasin jonkun perusburgerin, oli yllättävän hyvä tujuine chilimajoneeseineen, ja ranet olivat myös hyvät. Sain myös muutaman euron alennuksen jostain syystä. Juomaksi pelkkää vettä. Kävin lopuksi vielä vessassa - kulman takaa paljastui vielä uskomattoman suuri ruokailusali.

Minna Canthin talo hotellin lähellä.

Burger5-kippola.

Olipas iso paikka tämä.

Sapuska.

Erikoiset lavuaarit wc:ssä.

Ruokailu oli sujunut vähän liiankin nopeasti, mutten kehdannut jäädä sinne maleksimaan kun olin laskunkin jo maksanut, joten käppäilin sitten keskustan läheisyydessä tovin, ennen kuin menin rautatieasemalle yytsäilemään kuinka pahasti junani tulisi olemaan myöhässä (junan lähtöasema taisi olla Oulussa). Vain viisi minuuttia. Junalaituri pullisteli jo väkeä, ilmeisesti siksi kun oli sunnuntai tai muuten vain ihmiset halusivat päästä pois Kuopiosta. Paikkani oli yläkerroksessa, ikkunapaikalla, mutta valitettavasti kakaravaunussa, joten sain kuunnella lasten kirkumista seuraavat 4,5 tuntia. Sen lisäksi myös sairaiden ihmisten yskintää; juna oli totisesti täynnä kuin Turusen pyssy, ja sairaat ihmiset tuntuivat olevan lähettyvilläni. Käytävän toisella puolella oli nainen, jolla oli selvästi isoja ongelmia hengittämisensä kanssa ja takani ollut nainen soitti puhelun ja kertoi "flunssan meinaavan iskeä". Tiedoksi sellainen, että jos tuolta tuntuu niin flunssa ei mitään meinaa vaan on jo tullut. Alkoi hänkin sitten köhimään 15 sekunnin välein. On se inhottavaa. Ja millainen ihminen edes saa plunssan? Ja sitten tulee sairastuttamaan toiset! Sikamaista.

Thaimaalainen ravintola kerrostaloalueen puserruksissa.

Kuopion steissi.

Asemarakennus laiturialueelta nähtynä.

Nysse tulloo!

Paluumatka oli kyllä kärsimystä. Kuopiossa viereeni tuli joku ukko, joka ensi alkuun vaikutti extrovertiltä mutta onneksi oli hiljaksiin. Matka tuntui kestävän ikusuuden. Jännittävintä oli kun kuski alkoi soittamaan jossain vaiheessa aggressiivisesti junanpilliä ja tiesin heti että radalla on joku hölmöilemässä. Juuri ja juuri junan edestä loikkasi valtavan kokoinen hirvi. Se oli lähellä.

Muutaman minuutin myöhässä saavuttiin Hesaan. Asemalle saavuttuani hämmästelin ihmismäärää, joista suurin osa oli sitä maleksijaa jota steissillä aina on. Metroa ei tarvinnut odotella ja pääsin kotiin nopeasti pesemään matkan bakteerit veks.

* * * *

Arvio: 5/5. Paluumatkaa lukuun ottamatta kaikki meni hyvin, ja hotellihuoneeni oli tosi hieno ja henkilökunta ystävällistä. Tietysti maakunnissa ei ole mitään talvisaikaan - enkä tiedä onko kesälläkään - mutta mitäs tuosta.