823# Silmälasikaupoilla

Mulla on pyörinyt muistutus puhelimessani varmasti vuoden, puolentoista verran uusien silmälasien hankkimisesta. Edelliset lasini ovat 13 vuoden takaa; en mä niitäkään käytä kuin pakolla, mutta olen nyttemmin huomannut ettei oikein tahdo nähdä niilläkään enää kunnolla. Työkaverini on sitä ihmetellyt, mitä vaikeaa sellaisten silmälasien hankkimisessa voi olla, ja on koittanut tsempata minua asiassa. Kun hän sitten itse sai lasit hankittua käsittämättömän helpolla, päätin itsekin rohkaistuneena "kokeilla sitä tilannetta".

Ensimmäiseksi pitäisi varmaankin käydä optikolla. Monilla silmälasiliikkeillä näytti olevan ilmainen näöntarkastus. Viimeksi olin käynyt Nissenillä, joten ajattelin suosia samaa liikettä nytkin. Arkena olen vähän laiska tekemään mitään töiden jälkeen, mutta ajan näöntarkastukseen sai myös lauantaille. Se sopi hyvin kun minulla oli muutakin asiaa kylille.

Yritys 1:

Koitin muistella millaista näöntarkastuksessa oli viimeksi, 13 vuotta sitten. Kävi muistaakseni niin helposti, ettei siitä jäänyt sen kummempia muistikuvia. Taisin käydä ruokiksella näöntarkastuksessa, illalla hankkimassa lasit ja sitten noutamassa ne parin viikon päästä. Ajattelin kokeilla samaa kaavaa nytkin. Työkaveri oli kyllä sanonut, että minun kannattaisi käydä myös silmälääkärissä, mutta miksi ihmeessä? Ei minulla silmissä mitään sairauksia ollut, näköni oli vain huonontunut. 

Kun aikani koitti, minut otti virkailija vastaan ja käski istua tuolille, jossa hän ensin otti jonkunlaisen kuvan näkökentästäni ja vei sen jälkeen takahuoneeseen. Siellä hän istutti minut toiseen tuoliin ja sanoi optikon liittyvän kohta etänä mukaan. Fhat? Paikalla ollut virkailija yritti mitata jollain laitteella silmänpaineitani siinä kuitenkaan onnistumatta. Optikko liittyi Teamsilla mukaan, ja alkuvaikeuksien jälkeen myös näkölaitteen liittäminen Teamsiin onnistui. Katselin aikani kirjaimia ja ilmeisesti jonkunlaiseen konsensukseen näön tarkkuudesta päästiin. Silmänpaineita koitettiin vielä mitata uudelleen, mutta vesi valui silmistäni jo siihen malliin, ettei siitä tullut mitään. Optikko käski minut menemään silmälääkärille, ennen kuin asiaa saataisiin vietyä eteenpäin. Poistuin hämmästyksen vallassa, joka vaihtui pian ärtymykseen. Näin huonoa kokemusta en sentään osannut odottaa, ja päätin jättää Nissenin jatkossa omaan arvoonsa.

Yritys 2:

Soitin sitten työterveyslääkärin vastaanottoon. Olin juuri vaihtanut työpaikkaa, enkä ollut varma kuuluuko tällainen toimenpide työterveyslääkärin piiriin, mutta vähän hämmästyin kuin puhelinneuvoja sanoi sen kuuluvan työvakuutuksen piiriin tms. En tiedä mitä se tarkoittaa, mutta varmistelin, että jos minun ei tarvitse maksaa mitään niin asia on fine. Suoraan puhelinneuvoja ei voinut aikaa minulle silmälääkäristä varata, vaan tarvitsisin lähetteen, joten sitä varten hän varasi minulle seuraavalle päivälle perus(?)työterveyslääkärille puhelinvastaanoton.

Yritys 3:

Työterveyslääkäri soitti ajallaan, ja kyseli mitä asiaa. Sanoin tarvitsevani lähetteen silmälääkärille. Tämä onnistui helposti. Sen jälkeen soitin taas ajanvaraukseen, ja tällä kertaa sain varattua ajan oikealle silmälääkärille seuraavalle viikolle. Ajanvarauksesta minua peloteltiin, että silmiini laitettaisiin jotain pupillinlaajennustippoja, jotka veisivät näkökyvyn siinä määrin, etten saisi ajaa autolla ja minun pitäisi ottaa myös aurinkolasit mukanani, koska sen jälkeen valot häikäisivät niin uskomattomasti. Minua alkoi tässä vaiheessa vähän jännittämään, etenkin kun googlailin vauva.fi -palstalta kokemuksia aiheesta. Toisekseen minulla ei ollut minkään sortin arskoja, kun olisin juuri sellaiset halunnut silmälasikaupasta saada normilasien lisäksi. Kävin sitten ostamassa jotkut mahdollisimman halvat lasit Tokmannilta.

Yritys 4:

Minulla oli aamuaika silmälääkärille, olisi ehkä kannattanut ottaa ilta-aika mieluummin. Puolisokkona olisi töissä vähän ikävää. Pääsin ajoissa lekuriin, mutta sisään chekattuani sain tekstarin jossa kerrottiin silmälääkärin myöhästyvän 10-15 minuuttia. Tällä välin joku toinen hoitaja otti minut kuitenkin sisään, joka teki samantyyppisen kuvauksen kuin Nissenin tyyppikin ja sain jonkunlaiset arvot paperilapulle tajuamatta niistä itse paljoakaan.

 

Lopulta silmälääkäri tuli, joka oli niin tyly - suorastaan ilkeä, että epäilin ensin hänen vain vitsailevan, mutta tällainen hän oli kuitenkin. Ei haukkunut pelkästään minua vaan myös isänikin. Mä en ole ennen ollut silmälääkärissä enkä tiedä mitä tapahtuisi seuraavaksi tai mitä minun kuuluisi tehdä vaikka tämä eukko niin olettikin. Kävin toisen naispotilaan kanssa aina vartin välein istumassa käytävässä ja sitten taas tutkittavana, eikä hän näyttänyt olevan naisellekaan sen ystävällisempi. Jossain vaiheessa hän tarttui otsaani ja iski parit tipat silmiini jotka tosiaan sumensivat näön seuraavan vartin odottelun aikana. Hän totesi lopulta silmäni terveiksi, paineet olivat normaalit eikä ollut rappeumaa, joskin niissä oli niitä lasiaisia - sai senkin kuulostamaan siltä, että oli luuserin merkki - ja kysyin, kirjoittaisiko hän minulle silmälasireseptin, johon hän tuhahti, että jos hän sellaisia tekisi niin ei ehtisi muuta tekemäänkään. En uskaltanut kysyä naiselta enää mitään, halusin sieltä vain pois ja toivoin näkökykyni palautuvan edes entiselleen (palautui n. kolmen tunnin kuluttua). Jäi jopa vielä pahempi mieli kuin Nissenin "optikko"käynnistä. Miten ihmeessä asiakaspalvelijat purkavat nykyään ammatillista turhautumistaan asiakkaisiin?

Yritys 5:

Päätin mennä seuraavaksi kokeilemaan silmälasien hankintaa Instrumentariumista. Pp oli tällä kertaa mukanani. Arki-iltana töiden jälkeen menimme lähimpään Instruun. Kello oli tässä vaiheessa kuusi, liike oli mennyt kiinni puoli tuntia aikaisemmin.

Yritys 6:

Seuraava Instrumentarium oli auki, ja katselimme hetken pokia. Vuoronumerosysteemillä pääsin virkailijan juttusille. Tämäkään kerta ei näyttänyt alkavan yhtään sen paremmin kuin edelllisetkään yritykset; sanoin tarvitsevani silmälasit, ja mitä minun täytyy tehdä, että saisin ne. Tässä vaiheessa olisin toivonut virkailijan myyntivaistojen heräävän mutta asia ei näyttänyt ensin etenevän. Kerroin sitten silmälasien hankintaan liittyvistä vastoinkäymisistä, ja näytin niitä lappuja joita olin edelliseltä optikolta ja silmälääkäristä saanut, johon virkailija totesi, ettei näiden perusteella voi silmälaseja toimittaa, vaan joudun varaamaan ajan heidän optikolle. Lähin aika löytyi kolmen päivän päähän sunnuntaille. Sen verran asia kuitenkin eteni, että saatiin sentään pokat jo valittua, joskin niitä linssejä joutuisi vielä varmasti valkkaamaan. Vähän parempi mieli jäi, vaikka ei tämä silmälasiasia tunnu etenevän, ei sitten pahallakaan.

Yritys 7:
Pientä ärtymystä kun joutui keskeyttämään viikonlopun vieton, ja lähtemään kolmannen kerran istumaan siihen tyhmälle pallille näöntarkastukseen. Se on melkeinpä järjetöntä. Joka tapauksessa, homma alkoi ajallaan, samalla kaavalla kuin tähänkin asti. Ensiksi joku virkailija otti jonkun pikaotannan näöstä, sen jälkeen odottelin hetken optikkoa joka teki perusteellisemman tarkistuksen. Se kesti melkoisen tovin. Tosi vaikea sanoa mikä kuva oli milloinkin parempi, mutta sellaista se kai aina on. Aikaisempaan verrattuna myös lähinäköä mitattiin. Siinä minun mielestäni ei ole vikaa.

Tulokset saatiin ja pääsin saman virkailijan luo kuka oli palvellut minua edellisenkin kerran. Pokien tiedot olivat tallessa ja saatiin homma sitten eteäpäin, joskin vaihdoin vielä aurinkolasien linssien väriä (sinisestä peililasista mustaksi). Pyysit rillit toimittamaan Rediin, kun se palvelisi minua paremmin, joskin jouduin maksamaan koko lystin kerralla etukäteen. Hintaa tuli hiukan alle 400€. Aikaa tämän kertaiseen hommaan kului 50 minuuttia + tietysti matkat. Rillien toimitukseen menisi viikosta kahteen.

Yritys 8:
Reilut kaksi viikkoa oli kulunut, eikä rilleistä ollut kuuluna mittään, joten päätin alkaa selvittämään asiaa. Mulla ei ollut sen koommin mitään yhteystietoja, mutta googlaamalla löytyi jopa Redin liikkeen sähköpostiosoite. Vastaus tuli puolessa tunnissa ja ilmoitettiin, että rillit olisivat noudettavissa (oliko kysymys sattumasta, vai olivatko vain unohtaneet asiasta minulle ilmoittaa?). Kävinkin hakemassa ne heti töiden jälkeen. Siellä piti vielä testailla, etteivät kiristäneet jne, mutta vaikuttivat ihan hyviltä, joskin vähän oudoilta ja erilaisilta kuin vanhat prillit, mutta myyjä vakuutteli niiden näyttävän hyvältä, ja totuttelun vievän pari viikkoa (mun kohdalla voidaan varmaan puhua parista vuodesta kun käytän rillejä harvakseltaan).

* * * *

Arvio silmälasikaupoista: 1/5. Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta olipahan homma. Vika ei ollut pelkästään Nissenissä, tai silmälääkärissä tai Instrussa, vaan ihan yleinen silmälasikauppascene on mennyt mahdottomaksi. Olen kuullut myös muilta vastaavanlaisia kokemuksia; juoksutetaan asiakasta ja kyykytetään, ja naurettavia tekosyitä riittää. Tuttuni oli esimerkiksi varannut ajan optikolta näöntarkastukseen, mutta hän ei voinut tehdä lähinäöntarkastusta, vaan sitä varten oli varattava toinen optikko. Mitä helkkaria? Toinen kaverini sanoi, että silmälasikaupoilla on jonkunlainen kartelli, ja asiakkaan on käytävä 3-4 näöntarkastuksessa ja monta kertaa eri liikkeissä, kunnes se kolmantena tai neljäntenä vuorossa oleva liike myy lasit. Täysin käsittämätöntä. Itse okuläärit tuntuivat sopivan, mutta blehoista en ole varma, ne tuli muutenkin ostettua vähän puolihuolimattomasti kun halusin päästä jo liikkeestä pois. Noh, jos nyt näillä rilleillä pärjää taas toistakymmentä vuotta, niin katsotaan (pun intended) millainen meininki sitten on.