1. Orson Welles - Citizen Kane (elokuva)
Jo kannessa sanottiin tämän olevan maailman paras elokuva. Olin vähän skeptinen, koska kyllähän 1940-luvun alkupuolen elokuvat on pakko olla ankeita jo pelkästään vanhentuneen tekniikan takia. Koitin ottaa tämän aspektin huomioon, ja ajatella elokuvaa aikakautensa menestyjänä mutta juoni oli tylsä, ja henkilö oli tylsä ja koko leffa oli todella tylsä. Osissa piti tämä katsoa monena eri iltana. 1,5/5.
2. Ernest Hemingway - Vanhus ja meri (kirja)
Piti joku kirja ottaa nopeasti kirjaston hyllystä mökkiviikonloppua varten ja kun en ollut koskaan lukenut Hemingwaytä niin tämä tarttui mukaan. Muistan kuitenkin nähneeni kirjasta tehdyn elokuvan. Kirjan ohuus (n. 130 sivua) ja suuri fonttikoko ja helppolukuisuus houkutti myös. Kirjan luin yhdessä päivässä ja oli aika hyvä joskin tarina oli melko masentava yksinäisestä ja hylätystä kalastajasta jota onnikin kohteli kaltoin. Mutta tykkäsin. Lisää tällaisia. 4/5.
3. Richard Brandler - Luo haluamasi elämä (kirja)
Näin kirjan ensimmäisen kerran halpismyynnissä, mutta katsoin parhaaksi olla sijoittamatta tähän mitään muuta kuin kirjastossakäynnin aiheuttaman vaivan. Oli tämä nyt parempi elämäntapaopas kuin se Debbie Fordin Rohkeus, mutta kokonaisuudessaan pelkkää soopaa. Tai sitten olen vain liian tyhmä ymmärtääkseni näitä. En muuttunut rohkeammaksi enkä itsevarmemmaksi enkä miksikään muuksikaan. 2/5.
4. Frank Darabont - Green mile (elokuva)
Tämä Tom Hanksin tähdittämä ja Stephen Kingin kirjoittama tarina on jäänyt minulta jostain syystä katsomatta, mutta sain nyt tämän puutteen korjattua. Juoni kertoi kuolemaan tuomituista vangeista joista yksi heitti kaikenlaista levotonta yliluontoista läppää. Tarina oli vähän lapsellinen ja jenkkimäinen enkä oikein digannut muusta kuin korkeintaa viidestä viimeisestä minuutista. Helkkarin pitkä leffa tämä oli, taisi kestää kolmisen tuntia. En suosittele. 2/5.
5. Resident Evil 7 - Biohazard (tietokonepeli)
Helkkaristi on muuttuneet tietokonepelitkin siitä kun lapsena pelailin Super Mario Brossia. Teknisesti ihan kohtalainen pläjäys ja mukavasti tuo jännitystä peliin first-person-view. En ole koskaan kokeillut VR-laseja, mutta voisi tässä pelissä toimiakin. Epäuskottavasta tohottamisesta, vulgaarisesta kielenkäytöstä ja pelästyksistä huolimatta pelaamisen arvoinen tekele, kyllä tämä pasianssin voittaa. 4/5.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti