398# Juhannus, 3

19.6.2015, +18, Mostly cloudy

Nyt kun loppukesä on virallisesti alkanut, niin kirjoitetaanpa itselle ylös muistiin, miten keskikesän juhlaa tuli vietettyä. Vuoden päästä kun sitä ei kuitenkaan enää muista.

Kävi sen verran hyvä tuuri, että pitkästä aikaa ei tarvinnut tyytyä kaupunkijuhannukseen, vaan pääsimme Pp:n äiteen mökille. Juhannus tosin kutistui vain pe-la -päiville, koska muut kiireet. Torstaina kävin töiden jälkeen kaupassa katsomassa maailmanlopun elkeitä; en muista pitkään aikaan jonottaneeni niin kauaa kaupan kassajonossa. Ei silti ärsyttänyt. Vettä satoi kaatamalla, ei ärsyttänyt sekään. Olipahan hyvä tekosyy viettää aikaa kotosalla.

Perjantaina herätys oli arkiaamuaikaan kahdeksalta. Pika-aamiainen naamaan, sitten mökkikamojen pakkausta, jota en ollut viitsinyt toteuttaa edellisenä iltana. Pp tuli noutamaan minut yhdeksältä.

Mökkipaikalle ajoi sen 3,5 tuntia, sisältäen yhden pysähdyksen. Pp oli hoitanut kauppareissun jo omapäisesti joten ei siitäkään tullut lisänumeroa. Sateinen sää lakkasi itään päin mentäessä, ja Lappeenrannan jälkeen keli oli ihan ok, koko viikonlopun. Ei valittamista. Lämpötilat pyörivät tosin maltillisissa lukemissa ja varoivat visusti ylittämästä parinkymmenen asteen rajapyykkiä. Sellainen on tietysti vähän, kuten myös kaikki alle +25 asteen lämpötilat - tätä mieltä myös 100% suomalaisista vaikka lehtien kommenttipalstoilla koittavat muuta provotakin.

Tie vie.

Purettiin autokuorma mökkiin ja lähdimme siltä istuimelta lähitienoon metsäpolulle, jota pitkin kävelimme koski- ja lampialueelle. Meitä vastassa olivat kovin nälkäiset hyttyslaumat, joita oli aivan mielisairas määrä. Ne eivät ujostelleet meitä laisinkaan. Paikalle oli rakennettu myös laavu- ja nuotiopaikka, mutta eipä hyttysten vuoksi voinut kuvitellakaan siihen jäävänsä. Nimet kirjoitimme sentään vieraskirjaan.

Polku tää vie johonkin.

Puro.

Silta yli jne.

Kuohunta.

Kävelimme takaisin autolle ja ajoimme mökille. Sisällä oli vilpoisampaa kuin ulkona, joten viritimme valkian sisälle. Ruoan laittoon meni oma aikansa, mutta Pp sai krillattua meille oikein makoisan juhannusaterian. Makkaraa, perunoita, sipulia, porkkanoita.

Sisälämpötila.

Lämmitimme saunan, Pp kävi uimassakin, monta kertaa. Minua ei +16 asteinen järvivesi liiemmin houkutellut ja jäin suosiolla laiturille. Viereisissä mökeissä vietettiin juhannusta niin ikään.

Saunan jälkeen kittasimme puoliksi kuoharipullon, ja söimme hieman sipsejä ja juustoja. Kello tuli nopeasti puolen yön, oli vielä valoisaa.

Vähän ennen puolta yötä.

Mökillä mä sairastun aina unitautiin, ja nyttenkin nukuin helposti kymmenen tuntia. Enemmänkin olisi varmaan unettanut, mutta Pp oli toista mieltä. Aamiainen naamariin ja sen jälkeen järvelle soutelemaan. Sää oli melkein aurinkoinen eikä semmoista sopinut haaskata.

Pp otti ensimmäisen soutuvuoron ja menimme järven toiseen päähän, noin muutaman kilometrin matkan paikalle, jossa aattona vierailimme hyttysten ruokalassa. Sen jälkeen puikkoihin tulin minä. Tietysti vastatuuli ja tietysti aurinko paistoi koko souturetken selkäpuolelleni - jättäen naaman lumenvalkoiseksi. Toinen seikka joka aiheutti meissä ihmetystä oli "vellova" veneenpohja. Lasikuituvene tai ei, niin ei kai sen tuollainen kuulu olla? Emme uskaltaneet soutaa enää keskijärven poikki, vaan vain rantoja pitkin. Toki meillä oli pelastusliivit mutta ei sitä silti halunnut päästä pulikoimaan jääkylmään veteen - ja sen jälkeen vielä kävelemään märissä vaatteissa kilometrikaupalla.

Järve.

Pääsimme kuitenkin kotisatamaan ja kun nostimme veneen takaisin tellingille, huomasimme miten vettä valui pohjasta poikkeuksellisen paljon ja pitkään. Olisiko se pohja sitten kuitenkin prakannut? Taisi olla tuon veneen viimeinen matka siinä.

Joimme päiväkaffet erillisessä lasimökissä; luimme kirjaa ja taisin torkahtaa. Pp hääri pitkulaisen ampiaisen parissa ainakin kolmeen otteeseen; se pyrki koko ajan lasimökkiin ja pörräsi sitten kiukkuisena hakaten päätään lasiin. Mä olisin päästänyt eläimen päiviltänsä kärpäslätkän kanssa, mutta Pp kärsivällisesti kerta toisensa jälkeen ohjasi elikon ulos.

Laitoimme mökin lähtökuntoon, pakkasimme kamat autoon ja Pp kävi vielä uimassa. Sitten nokka kohti kotia; se tuntui vähän masentavaltakin, koska ilma oli edelleen aurinkoinen ja mielellään olisi vielä tänne jäänyt.

Koska oli lauantai, niin paluuruuhkaa ei liiemmin ollut. Radiosta tuli top-200 lista, ja arvuuttelimme biisejä mitä voisi tulla. Pp voitti. Utissa kävimme syömässä hampurilaisateriat ja ostimme kaffet. Kotona oli vähän ennen kymmentä.

Juhannus oli ihan 4/5. Pinnan verran verotti päivän liian lyhyeksi jäänyt keikka.