perjantai 9. toukokuuta 2014

332# Lomasuunnitelmia

Tiesittekö, että yltiöpäinen matkustelu tai matkojen suunnittelu on eräs eskapismin muoto? Mulla on ollut pitkään aina pakonomainen tarve matkustaa jonnekin, tai ainakin haaveilen sitten sellaisesta. Se oli jotenkin tiedostamatonta. Kunnes sitten sattumalta luin asiasta taannoin jostain.

En ole nähnyt missään eskapismi-testiä, mutta luulisin nappaavani siitä pisteitä niin kuin Liverpool kuluneella futiskaudella. Joskus harvakseltaan, sopivan tuulisissa olosuhteissa mun pilvilinnat haihtuvat ja näen reaalimaailman niin kuin lentokoneesta voi nähdä maan puolipilvisellä kelillä. Se aiheuttaa poikkeuksetta masennuksen, ahdistuksen ja olotilan, jossa ei kykene tekemään mitään. Mutta eskapismin ansiosta mä pääsen nopeasti taas siivilleni.

Ajatukset tuntuvat karkailevan. Takaisin raiteelle.

Meillä yksityisessä yrityksessä työntekijöillä on rikollisen vähän lomaa. Kaverillani kunnan palveluksessa lomat ovat kaksinkertaiset ja enemmänkin. Tänä kesänä ajattelin pitää vain kolme viikkoa kesälomaa, jolloin minulla säilyisi yksi kesälomaviikko talvikaudelle. Jos sen yhdistäisi varsinaiseen talvilomaan, niin siinähän olisi pari viikkoa.

Nyt olisi mahdollista myös vaihtaa kesälomarahat vapaiksi. Nuo vapaat on pidettävä kesälomakaudella, mutta jospa sitten siirtäisi varsinaiset kesälomat talvikaudelle? Aika byrokraattista meininkiä, mutta jos tuolla tavalla pystyisi asian kiertämään niin mikäs siinä. Lomarahojen vaihtamisessa vapaaksi olisi sekin hyvä puoli, että verottaja ei pääsisi siitä ryöstämään osaansa pois. Ja neljän viikon talviloma! Kuinka mahtavaa sellainen olisikaan. Sitä varmaan jo kannattaisi jakaa osiinkin, ja siltikin se mahdollistaisi parikin keskipitkää reissua.

Mä haluaisin mennä Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Niihin on pakko päästä ennen kuin kuolo korjaa. Neljässä viikossa noissa ehtisi käymään, haittapuolena tietysti, että matka olisi aivan jumalaton kallis. Lyhyemmässä lomassa ehtisi silti käväisemään vaikka Vietnamissa lämmittelemässä; se paikka on mua aina kiinnostanut myös. Tai sitten joku parin-kolmen maan yhdistelmä?

Hirveän vaikeaa suunnitella niin pitkälle tulevaisuuteen lomiansa. Mistä mä tiedän olenko silloin enää hengissäkään, tai onko mulla ylipäätänsä työpaikkaa? Ja mistä mä oikeasti tiedän, milloin olen loman tarpeessa?

Mulla on muuten aina puhelimessa "tuntikalenteri", johon lasken jäljellä olevia tunteja ennen seuraavaa matkaa. Se näyttää tällä hetkellä lukemaa 478.

2 kommenttia:

  1. Mäkin haluaisin Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Hinnan lisäksi siinä on se iso mutta, että en tiedä kestäisikö mun psyyke niin pitkiä lentoja...
    Noh, seuraava reissu suuntautuu (yllättäen taas) Brittein saarille. :)

    Mitä tulee lomamatikkaan, niin itse olen kovin iloinen tässä veronmaksajien palveluksessa olemisessa juuri siitä, että on pitkät lomat. Ja että lomarahat voi miltei kokonaan vaihtaa vapaaksi. Se piristää kummasti kehoa ja mieltä kun voi ripotella niitä lomia pitkin vuotta.
    Ongelma on sitten toki tuo, että pitää osata pelata se "lomapalapeli" oikein eli mitä käyttää nyt, mitä laittaa säästöön ja koska jotkin lomat tulee pitää pois. :)

    VastaaPoista
  2. No joo, Aus ja NZL olis pakko tosiaan pätkittää... Ei sinne nyt erkkikään pysty putkeen lentämään (vaikka olen kyllä kuullut erään sankarin kerskanneen 40 tunnin matkallaan). Mutta pomo eväsi lomarahanvaihtovapaan (miten se voi jyrätä yrityksen lomapolitiikan noin vain?), joten eipä tarvitse miettiä vähään aikaan tuota Uutta-Seelantiakaan.

    VastaaPoista