351# Cannes

24.7.2014, Torstai

+26, Scattered clouds, Cannes France

Heräiliin taas pitkin aamuyötä rettelöintiääniin, kun ihmiset kinasivat jostain hissiä odottaessaan. Ylös klo 8.20, suihku ja aamiaiselle. Tarjoilija tiesi jo etukäteen, mitä otamme. Eikö ranskalaiset käy aina hakemassa aamukaffen ja patongin samasta paikasta, joten tulevat tutuksi nopeasti asiakaskantansa myötä? Mutta että näin nopeasti...

Hotellin respasta tilasimme seuraavaksi aamuksi taksin viemään meidät lentokentälle.

Tänään kuitenkin vielä retki Cannesiin. Arvottiin säätilan kanssa, koko viikon olivat luvanneet sadetta tälle päivälle, mutta nyt sitä oli hieman peruttu. Sateen todennäköisyys alle 30%, joten riitti vakuuttamaan minut jättämään sateenvarjon hotellille.

Käveltiin juna-asemalle ja ostettiin meno-paluulippu Cannesiin, maksoi kolmelta yhteensä vähän yli 40€. Juna läks justiinsa, lähettäjä vihelsi jo pilliin, mutta ennätettiin silti. Juna oli täynnä, se oli vielä joku hitaampi versio ja pysähtyi kymmenellä pysäkillä ennen Cannesia, matka kesti 43 min.

5€ mistä?

Junan saavuttua aloin etsimään vesikauppaa, ilmeisesti sade ei tulisikaan vaan aurinko paahtoi pilvettömältä taivaalta. Kävelimme ensiksi rantaan kuvaamaan se pytinki, jossa aina toukokuisin on ne Cannesin elokuvajuhlat. Viralliselta nimeltään Palais des Festivals et des Congrès. Sitten kaljalle pubiin. Kaupunki vaikutti aika pieneltä, ja vaikka satama oli hieno niin ei tämä Monacon veroinen paikka ollut. Nähtiin pari ilveilevää puliukkoakin.

Cannesin elokuvajuhlapaikka Palais des Festivals et des Congrès.

Tuollaiseen veneeseen minullakin olisi ehkä varaa.

Jatkoimme vanhaan kaupunkiin, joka oli tietysti korkean mäen päällä. Hiki virtasi niin kuin suihkussa olisi käynyt. Vesikauppaa ei löytynyt edelleenkään, nyt olisi tehnyt vesi kauppansa.

Cannes, samannäköinen kuin muutkin Rivieran kohteet..

Käytiin linnakkeella, josta oli tehty museo. Sisään maksoi 6€ / naama. Ei kannata mennä, todella tylsä näyttely, jonne oli roudattu arvottaman tuntuisia kamppeita kaikkialta maailmasta, jotka eivät varmaan muuanne kelvanneet. Sisällä ei ollut edes ilmastointia. Ainoa valopilkku oli sisäpihalla oleva linnakkeen torni, jonne oli 109 porrasta. Mä nousin ylös, porukat eivät jaksaneet vaan jäivät odottelemaan alas varjoon. Tornin sisällä haisi paskalle, mutta ylhäältä näkymät olivat ok.

Linnakkeessa olisi ollut näyttely myös toisessa kerroksessa, mutta päätettiin skipata se väliin. VIrkailija huomautti, emmekö aio käydä siellä. Valehtelimme, että kävimme jo :D Poistuimme ulos, ja lähdimme laskeutumaan rinteeltä takaisin kohti varsinaista kaupunkia. Vesijano oli niin uskomaton, että sitä oli vaikea kuvailla. Yhden kaupan näin, joka sekin oli jostain käsittämättömästä syystä suljettu. Kuitenkin vastaantulevilla ihmisillä oli vesipulloja, en tiedä mistä helvetistä he olivat ne ostaneet. Viimein vastaan tuli joku turistikauppa, jossa näin jääkaapin. Kävin ostamassa veden hintaan 2€, röyhkeää. Jos haluaa perustaa busineksen Ranskan Rivieralle, niin suosittelen vesikauppaa Cannesiin!

Tää on niin vanha kaupunki.

Sen jälkeen alkoi lounaspaikan etsintä. Ensiksi kokeilimme sellaista pientä ravintolaa, jossa oli vain 2 pöytää terassilla, mutta siellä ei ollut tarjolla kuin ankan maksaa ja tryffeleitä ryöstöhintaan, joten poistuimme. Seuraavaksi kokeilimme "varmaa" valintaa, eli menimme kebab-paikkaan. Se oli surkein kebab mitä olen ikinä syönyt, 1/5. Todella pahaa. Lisäksi epäiltiin, että tuleekohan siitä mahatauti, toivottavasti ei. Täytyy sanoa, että ranskalainen keittiö on ollut todellakin ala-arvoinen suoritus. Odotukset sitä kohtaan olivat suuret kun sitä on aina kehuttu, mutta pelkkää paskaa. Masentavaa. Italialaiset eivät osaa tehdä pizzeä, ja ranskalaiset eivät osaa tehdä mitään. Ei ainakaan rivieralaiset.

Sitten käveltiin Rue Meynadier -ostoskatua pitkin kohti juna-asemaa. Poikettiin parissa liikkeessäkin tekemässä ostoksia, mutta mitään sen erikoisempaa ei löytynyt. Jotenkin oli puhti pois, päivän pitkä kävely oli vaatinut jo veronsa.

Kävi tuuri taas junan kanssa, se lähti melkeinpä samantien kun asemalle päästiin. Tällä kertaa juna oli mallia pika, ei pysähtynyt kuin Antibesissä. Mutta se mikä teki tästä junasta erikoisen, niin en ole niin kuumassa junassa ollut koskaan; lämpöä oli varmasti lähemmäs 50 astetta. On käsittämätöntä, ettei näillä leveyspiireillä arvosteta ilmastointia ollenkaan, edes junissa. Hiki virtasi valtoimenaan ja pyörrytti. vaikka vain istui. VR:n 30-35 -asteiset junat ovat lasten leikkiä.

Käveltiin vielä asemalta pubiin kaskaiden sirittäessä. Otin Ice tean ukon pilkasta huolimatta. Hänellä kun ei ymmärrys riitä, että alkoholi ja kahvi ovat diureettejä, joita ei kannata helteellä ylettömästi (pelkästään) juoda. Kippolassakin meni hermot tarjoilijaan, joka näytti keskittyvän kaikkeen muuhun kuin tarjoiluun. Sitä kun ensin yrittää saada silmäkontaktia tarjoilijaan, sitten koittaa viittoilla, mutta kun mitään ei tapahdu ja jano on, niin eihän siinä voi muuta kuin nousta seisomaan ja huutaa ekskusemuata. Kyllähän siinä kaikki asiakkaatkin töllistelevät ja pitävät junttina, mutta tulipahan tarjoilijaankin ripeyttä :D Hörpimme juomat hyvällä halulla, katselimme ohikulkijoita. Ranskalaisilla tuntui olevan varsin paljon koiria lemmikkeinä; kissejä ei oltu nähty kuin yksi.

Kävimme vielä eräässä tavaratalossa, minkä ukko halusi nähdä. Se oli tylsä, mutta ihme kyllä täältä löytyi sentään ilmastointi. Sitten viimein hotellille, jossa otin 1,5 tunnin päikkärit. Herättyäni selkää ja niskaa särki taas niin jumalattomasti, ja siivojakin herätti minut kesken unien, vaikka huonekin oli jo siivottu. Buranaa naamaan, raikastava suihku ja vähän surffausta netissä. Sitten menin porukoiden huoneeseen katselemaan televisiota ja juomaan 3 annosta whiskeytä ennen kuin lähdimme ulos.

Mallinkuvaus menossa.

Kävelimme hieman, ja päädyimme sivukujille, jossa bongasimme Patin Couffin-nimisen ravintolan. Täällä ei ollut turisteja, joten päätimme kokeilla ravintolaa illallispaikkana. Otimme mutsin kanssa pizzet, ukko otti jonkun illallissetin. Juustoa pizzessä ei ollut säästelty, joten se oli pirun täyttävää. Maku nyt oli keskinkertainen. Jälkkäriksi Irish Coffeet, ukko sai jonkun juustojutun hunajalla, joka oli aivan mielettömän pahaa.

Sitten kävelyä rantabulevardilla ja paluu hotellille klo 22.30. Seuraavana aamuna olisi lähtö aikaseen, mutta en jaksanut pakata.

Massenan aukion suihkulähde ja sitä tolpannokissa vartioivat väriä vaihtavat istuvat ukot.