23.7.2025,
Wednesday, +32, Clear, Rhodes, Greece
Nukutti kovasti
koko yön, ja vielä silloinkin kun Pp herätteli yhdeksissä. Tänään ei ollut sen
koommin mitään agendaa, joten ei ollut kiire minnekään. Menimme sitten
aamaiselle hotellin lähettyvillä olleeseen paikkaan jossa olimme olleet
aiemminkin. Pp tilasi taas cappucinon, mehun ja corissantin, itse tilasin
americanon ja juustopiiraan – olisin tilannut pinaattipiiraan, mutta sitä ei
ollut saatavilla. Toinen tarjoilija toi meille englantilaiset aamiaiset, mutta
ymmärsimme sanoa, että nämä tuskin ovat meidän annoksia. Aamu alkoi muutenkin
vähän nihkeästi sillä huomasimme, että meitä oli hieman kusetettu Aurinkomatkojen toimesta. Olimme ilmoittautuneet perjantaille riistohintaiselle
retkelle, ja muutenkin se ei mennyt edes toiseen niistä paikoista joihin
olisimme halunneet – toinen retkentarjoaja olisi vienyt meidät kumpaankin
paikkaan yli puolet halvemmalla!
 |
Aamiainen. |
Sitten uimaan;
lilluttelimme melkoisen tovin lämpimässä vedessä, ja palkitsimme uintirupeaman
rantabaarin frappeilla. Kun palasimme takaisin hotellille, siivoojat olivat onneksi
jo käyneet.
Vähän aikaa
levättyämme ja vilvoitettuamme hotellilla, päätimme lähteä vanhaankaupunkiin.
AT olisi tulossa tänne parin viikon päästä, mikäli hänen ketaransa sen sallisi,
joten olimme päättäneet tehdä hänelle pienen kaksiosaisen aarteenetsintänumeron. Menimme hakemaan pienen putelin ouzoa kaupasta, ja kävimme sitten piilottamassa sen
vanhankaupungin muuriin. Veimme toiseen paikkaan mystisen viestin, jossa oli
varsinaisen aarrekätkön sijainti. Piilotimme viestilapun niin ikään seinään. Lähetimme AT:lle koordinaatit ja vinkkaavan kuvan. Saapa nähdä löytääkö hän
niitä koskaan, tahi pääseekö ukko edes matkalle onnettomuutensa jäljiltä (toim.huom: ei päässyt mutta sitä vastoin oma serkkuni ja AT:n veli etsivät tätä saman aikaisesti kilpaa - voittajaksi selviytyi AT:n veli, onnittelut!).
 |
Kävelyllä. |
 |
Botskeja satamassa. |
 |
Aukio jolle kätkimme aarteenetsinnän ensimmäisen viestin. |
 |
Vesiposti, Jack Nicholson ja "ehellisyys". |
Kävimme juomassa
baarissa gin-tonicit ja toisessa baarissa otimme kaljan ja prosecon. Siellä oli
ystävällinen myyjä, ja päätimme syödä hieman myös ranskalaisia perunoita
kyytipojaksi. Naistarjoilija ukotti meidät ottamaan myös
riistohintaiset tzazikit ja leivät. Ranskalaiset perunat olivat parhaimmat mitä
olin koskaan syönyt, mutta hinnan kusetuksesta jäi niin ikävä maku suuhun.
 |
Drinksupaikka. |
 |
GT. |
 |
Lounaskippola. |
 |
Pientä hiukopalaa. |
Kävimme sitten
vielä iltauinnilla. Jotenkin täällä tuntuu jo kuudelta, että ilta on tullut,
mutta Suomessahan tuo on vasta iltapäivää. Uiminen oli kuitenkin yhtä mukavaa.
Illalliselle
painelimme joskus puoli kahdeksan aikaan. Meidän teki mieli pitseä; sellaiset paikat
jossa sisäänheittäjät huutelivat typeriä ”mitä kuuluu kukko kiekuu”-tason
läppiään sivuutimme suosiolla. Löysimme Daphne-nimisen (tai Dafni, riippuen kirjoitusasusta) ravintolan,
jonka henkilökunta oli vähän ei-meitä-miellyttävää, mutta ruoka oli vähän
parempaa. Tilasin Tuna-pitsan, Pp otti special-pitsen. Omani oli hyvä, annoin
arvosanaksi 4/5, Pp ei niin välittänyt omastaan. Sanoi, että oli suolaton ja
juustoton.
 |
Illallisravintola Daphne. |
 |
Pp:n pitse. |
 |
Oma rasvalätty. |
Kävelimme sitten
vielä hetken länsirantaa pitkin ennen kuin palasimme kaupan kautta hotellille.
Oli taas niin kovin väsy, vaikka olikin sellainen ns. helpompi päivä.
 |
Diagoras monument. |
 |
Aurinko kun päätti retken. |