Kuulostaa vanhalle, mutta minun ikäpolveni ihmiset muistavat varmaan kaikki sen päivän kun Estonia upposi. Ei ehkä päivämäärää, mutta sen kun kuuli uutisesta ensimmäistä kertaa. Eihän tuollaista voi tapahtua Suomen aluevesillä? 852 menehtynyttä? Se on valtava määrä.
Nyt tragediasta on aikaa vierähtänyt 20 vuotta. Tapahtuman kunniaksi uutismediat ovat Estonia-aiheisia juttuja pullollaan. Huomasin itsekin kuluttaneeni koko sunnuntaiaamupäivän aiheen parissa. Ensin luin tarinat Hesarista ja Iltasanomista, sen jälkeen siirryin katsomaan juttuja netistä, Youtubesta jne. Mitä enemmän asiaa tutki, sen pahemmalle se alkoi tuntumaan.
Olen yrittänyt mielessäni ajatella millainen tilanne laivalla on kohtalokkaana yönä ollut. Autenttista kokemusta ei varmastikaan pysty tuntemaan; olisiko sitä joutunut shokkiin ja kyyhöttänyt nurkassa odottamassa väistämätöntä? Nukkunut hytissä onnellisesti humalassa tietämättä mitä tuleman piti? Paniikissa rynnimässä ulos hinnalla millä hyvänsä kylmään ja pimeään mereen?
Laivahan upposi nopeasti, reilussa puolessa tunnissa, ja niin kuin Hesarissa sanottiin, ei siellä ehditty Titanicin tapaan viuluja soitella eikä rukouksia rukoilla. Kannella ei ollut henkilökuntaa ohjaamassa ensin naisia ja lapsia pelastusveneisiin. Kukaan ei ollut neuvomassa, miten pelastusliivit vedetään päälle. DiCaprio ei ollut pitämässä Winsletiä kädestä. Ei, se oli kamppailua henkensä edestä, jolloin vain vahvimmat ja onnekkaimmat selvisivät. Niin kuin Nykänen voisi lakonisesti todeta, sä olet siellä ihan up yours. Tai korkeintaan "korkeemmas käres".
Pelastuneita oli 137. Heidän kokemuksia on tietysti mukava lukea, mutta samaan aikaan oli havaittavissa, miten ahdistavalta aiheen muistelu heistä varmasti tuntui. Monilta jäi sille tielle perheenjäsen, ystävä tai työtoveri.
Tuntui epäreilulta, että vaikka jotkut pystyivät kaatuneessa laivassa raahaamaan itsensä ulos, he hukkuivat yrittäessään päästä pelastusveneisiin, tai jotkut jopa pääsivät pelastusveneisiin saakka mutta kuolivat hypotermiaan. Eräs pääsi jopa sairaalaan saakka, missä kuoli vammoihinsa.
Pahinta minusta oli kuulla Estonian radiomiehen (ei selvinnyt elossa) Mayday-hätäkutsua. Ääni on täynnä hätää. Aivan kuin hän olisi ymmärtänyt jo kohtalonsa, mutta pysyi todennäköisesti silti viimeiseen saakka laivan ohjaamossa yrittäen viestittää muita aluksia apuun, selvittää koordinaatteja sijainnistaan jne. Jaloa.
Jos mä voisin jotain turmassa ollutta lohduttaa, niin valitsisin hänet.
sunnuntai 28. syyskuuta 2014
tiistai 23. syyskuuta 2014
357# Kilometrikisa, 2
Jokakesäinen Kilometrikisa on taas saatu onnellisesti päätökseen. Fillaria on tullut sotkettua jalat hapoilla ja pylleri vielä enemmän hapoilla. Viime vuonna tuli pientä rapsaa pukkastua, katsotaan riittääkö analysointi-intoni tällä kertaa yhtä pedanttiin raportointiin.
Ajetut kilometrit:
Ajetuissa kilometreissä huomataan selvä romahdus aiempiin vuosiin verrattuna. Olen pitänyt 1000 kilometriä tavoitteena jokaisessa Kilometrikisassa, mutta nyt tuloksesta jäädään melkoisesti. Tekosyynä voidaan pitää alkukesän huonoja ajokelejä, hajonnutta pyörää, flunssaa, nilkkavammaa ja matkailua. Selitykset ovat ontuvia eivätkä missään nimessä hyväksyttäviä. Aikaa on kuitenkin yli 140 päivää, ja siinä ajassa pitäisi kyllä keretä 1000 kilometriä ajamaan.
Suhteessa päiväkohtaisesti ajetut kilometrit:
Lenkkimäärät:
Lyhyitä lenkkejä ja niitäkin selvästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina.
Keskimääräinen ajokilometrimäärä:
Yllättävän hyvä keskiarvo, sillä pitkiä lenkkejä ei tullut juuri ajettua, lyhyitä sitäkin enemmän. Pisin lenkki koko vuonna oli 35,76 km, lyhyitä pyrähdyksiä (alle 10 km) tuli ajettu viidesti, joista lyhin 2,16 km.
Rahatuotto:
Firmamme oli tänä vuonna mukana hyväntekeväisyyskampanjassa, jossayritys työntekijät sitoutuivat maksamaan jokaisesta ajetusta 25 kilometrista yhden (1) euron Punaiselle Ristille.Tänä vuonna tuli hanketta tuettua siis 32 €:n edestä. Työnantaja lupaa tuplata summan, joten tavallaan on tullut tuettua hyväntekeväisyyttä 64 €:lla. Aiempien vuosien rahamäärät teoreettisia.
Kuluneen vuoden saavutukset:
Tavoite jäi paitsi kilometreissä, niin sitä myöten tietysti myös sijoituksessa (tavoite sijoittuminen TOP-40:een, johon tosin olisi vaadittu lähes 1300 kilometrin ajanta). Myös osalle kilpakumppanikollegoista tuli hävittyä, jotka aiemmin olen pystynyt nujertamaan.
Jakauma kuukausittain:
Toukokuussa tuli ajettua ehdottomasti eniten. Kesäkuun tulos ei voinut olla heijastumatta koko kauden kilometrikisan tulokseen (nilkkavamma piti minut pois pyörän selästä yli 3 viikkoa). Jos jotain positiivista voidaan sanoa, niin syyskuun tulokseen olin ihan tyytyväinen.
Jakauma viikonpäivittäin:
Keskiviikkona oli jostain syystä vain kaksi ajopäivää, ensimmäisen kerran vasta kuudes elokuuta. En oikein keksi tuolle selitystä. Yhtä suuri yllätys oli lauantain nouseminen parhaaksi ajopäiväksi; viime vuonna se oli selvästi heikoin. Muutenkin viikonlopun ajomäärät näyttivät hyviltä. Yleensä silloin on tullut harrastettua... öh, jotain ei niin urheilullista.
Mutta joo, kokonaisarvosana pyöräilykaudesta ei voi olla kovinkaan mairitteleva, kun tavoitteista jäätiin lähes kaikilla mittareilla. 2/5.
Ajetut kilometrit:
Ajetuissa kilometreissä huomataan selvä romahdus aiempiin vuosiin verrattuna. Olen pitänyt 1000 kilometriä tavoitteena jokaisessa Kilometrikisassa, mutta nyt tuloksesta jäädään melkoisesti. Tekosyynä voidaan pitää alkukesän huonoja ajokelejä, hajonnutta pyörää, flunssaa, nilkkavammaa ja matkailua. Selitykset ovat ontuvia eivätkä missään nimessä hyväksyttäviä. Aikaa on kuitenkin yli 140 päivää, ja siinä ajassa pitäisi kyllä keretä 1000 kilometriä ajamaan.
Suhteessa päiväkohtaisesti ajetut kilometrit:
Lenkkimäärät:
Keskimääräinen ajokilometrimäärä:
Yllättävän hyvä keskiarvo, sillä pitkiä lenkkejä ei tullut juuri ajettua, lyhyitä sitäkin enemmän. Pisin lenkki koko vuonna oli 35,76 km, lyhyitä pyrähdyksiä (alle 10 km) tuli ajettu viidesti, joista lyhin 2,16 km.
Rahatuotto:
Firmamme oli tänä vuonna mukana hyväntekeväisyyskampanjassa, jossa
Kuluneen vuoden saavutukset:
Tavoite jäi paitsi kilometreissä, niin sitä myöten tietysti myös sijoituksessa (tavoite sijoittuminen TOP-40:een, johon tosin olisi vaadittu lähes 1300 kilometrin ajanta). Myös osalle kilpakumppanikollegoista tuli hävittyä, jotka aiemmin olen pystynyt nujertamaan.
Jakauma kuukausittain:
Toukokuussa tuli ajettua ehdottomasti eniten. Kesäkuun tulos ei voinut olla heijastumatta koko kauden kilometrikisan tulokseen (nilkkavamma piti minut pois pyörän selästä yli 3 viikkoa). Jos jotain positiivista voidaan sanoa, niin syyskuun tulokseen olin ihan tyytyväinen.
Jakauma viikonpäivittäin:
Keskiviikkona oli jostain syystä vain kaksi ajopäivää, ensimmäisen kerran vasta kuudes elokuuta. En oikein keksi tuolle selitystä. Yhtä suuri yllätys oli lauantain nouseminen parhaaksi ajopäiväksi; viime vuonna se oli selvästi heikoin. Muutenkin viikonlopun ajomäärät näyttivät hyviltä. Yleensä silloin on tullut harrastettua... öh, jotain ei niin urheilullista.
Mutta joo, kokonaisarvosana pyöräilykaudesta ei voi olla kovinkaan mairitteleva, kun tavoitteista jäätiin lähes kaikilla mittareilla. 2/5.
torstai 18. syyskuuta 2014
356# Pulun uusi matto
Monien sattumusten kautta en ollut vieraillut Pp:n luona aikoihin. Sen huomasi esimerkiksi hänen tekemistään sisustuspäivityksistä, joiden vuoksi olin lentää pyllerilleni. Nimittäin uusi eteisen matto.
Sitä ei voinut olla huomaamatta edes tällainen paatunut heteromies kuten minä. Maton värit hyväilivät silmää niin kuin vain kaunein näky maan päällä voi. Miten täydelliset värit, miten täydellinen kontrasti!
Maton oikea koko sai kokijan vakuuttumaan, että eteinen on rakennettu maton ympärille. Sen materiaali hivelee jalkapohjaa paksupohjaisimmankin kengän läpi kuin pedikyyrissä kävisi. Matto huokui keväistä tuoksuaan, aivan kuin tuoksukynttelimeren yläpuolella kelluisi.
Sen maton täytyy olla jumalten kutoma.
Matosta innostautuneena teimme shoppailureissun Ikeaan. Poikamiesboksiini tarttui mukaan pussi- & tyynyliinalakansetti, pieniä pyyhkeitä, kynttilöitä pimeisiin talvi-iltoihin sekä vaaleanpunainen pehmosika paijattavaksi olohuoneen sohvalle kun katselen telkkaristani jalkapalloa ja väkivaltaviihdettä.
Ei mulla muuta.
Sitä ei voinut olla huomaamatta edes tällainen paatunut heteromies kuten minä. Maton värit hyväilivät silmää niin kuin vain kaunein näky maan päällä voi. Miten täydelliset värit, miten täydellinen kontrasti!
Maton oikea koko sai kokijan vakuuttumaan, että eteinen on rakennettu maton ympärille. Sen materiaali hivelee jalkapohjaa paksupohjaisimmankin kengän läpi kuin pedikyyrissä kävisi. Matto huokui keväistä tuoksuaan, aivan kuin tuoksukynttelimeren yläpuolella kelluisi.
Sen maton täytyy olla jumalten kutoma.
Matosta innostautuneena teimme shoppailureissun Ikeaan. Poikamiesboksiini tarttui mukaan pussi- & tyynyliinalakansetti, pieniä pyyhkeitä, kynttilöitä pimeisiin talvi-iltoihin sekä vaaleanpunainen pehmosika paijattavaksi olohuoneen sohvalle kun katselen telkkaristani jalkapalloa ja väkivaltaviihdettä.
Ei mulla muuta.
perjantai 12. syyskuuta 2014
355# Kontula
Kävin eilen Kontulassa.
Jopa baarissa.
Pääsin sieltä hengissä poiskin.
Olen aina pitänyt Helsingin Kontulaa slummina. Tuskin olen kovin väärässä. Vaikka kyllä mun mielestä Malminkartano ja Vantaan Korso ovat vielä kauheampia. Olin jälkimmäisessä kerran parin viikon työkeikalla. Asemalla multa yritettiin varastaa reppu aamukahdeksalta; pummija oli aivan vakuuttunut, että mulla olisi laukussani kaljaa työkamojen sijasta. Ja entäs se kun etsin lounaspaikkaa? Kippolan ulkopuolella oli kyltti jossa mainostettiin siistiä lounastilaa. Kun oven avasi, juoppojen infernaalinen melu koostui örinästä, kiroilusta ja karaokelaulannasta. Arkena, ennen puolta päivää. Kysyin kuitenkin myyjältä, mikä toi juttu siististä lounaspaikasta on, ja tarjoilija ilahtui silminnähden. "Joo se on tuolla alakerrassa, mä päästän sut sinne. Älä huoli, mä en anna noiden juoppojen tulla sinne." Ja tosiaan, alakerrassa oli hyvätasoinen seisova pöytä, ja hetken päästä sinne tuli joku toinenkin (selvinpäin oleva) asiakas lounaalle.
Mutta se Kontula. Ei pelkkä paikka vaan myös käypä nimi tietyn puolueen poliitikolle.
Isä on halunnut jo pitkään katsastaa sieltä Helmi Grilli -ravintolan. Oli lukenut jostain, että kippolaa oli kehuttu hyväksi. Töiden jälkeen on välillä kiva käydä katsomassa, miksi veroja oikein maksellaan, ja Kontulassa sen näkee jos missä. Joten miksipä ei. Oli vielä valoisaakin. Eikä ole tullut Kontulassa käytyä varmaan 25 vuoteen.
Metrolla saavuttaessa valittiin väärä pääty, ja tultiin vahingossa Kontulankaaren puolelta, mutta näkipähän ostarin kokonaisuudessaan. Suurin osa yrityksistä oli keskikaljajuottoloita, jonne ei kyllä olisi selvinpäin uskaltanut mennäkään. Sitten oli suutareita ja semmoisia pieniä liikkeitä. Isompia ruokakauppoja. Ja juoppoja, huumeniekkoja, kaikenikäisiä eläkeläisiä (mietin pitkään korrektia ilmaisua), kulttuurinrikastajia ja sen semmoista. Kuhinaa ja eläväistä menoa.
Entäs se ravintola sitten? Tarkistus nettisivuilta, olivat tosiaan voittaneet v. 2013 Paras lähiöravintola -tittelin. Ei mikään jättimäinen ravintola, ja täynnä se oli, pöytävarauksia jne. Vain kolme pöytää vapaana. Myöhemmin huomattiin, että pöydät oli varattu jollekin samalle isolle delegaatiolle, ja ravintolasta tuli melko hiljainen kun kyseinen sakki poistui.
Suurimmaksi osaksi ihmiset joivat keskikaljaa. Eräs äijä ihmetteli ääneenkin, syökö täällä joku. Välillä kävivät vartijatkin paikalla toteamassa paikan rauhalliseksi.
Paikka oli ihan kohtalaisen siisti, vaikken vessassa käynytkään. Tatuoidut myyjät olivat varsin ystävällisiä. Raaste- / salaattipöytä erittäin huono. Itse tilasin leikkeen, jonka kastike oli paha (makea kastike, en tykkää semmoisesta), lihakin vähän sitkeä. Olisi pitänyt ottaa varmaan pihvi tai sitten spydäri. Kalja oli hyvää. Paikka vietti jonkinlaista Octoberfestiä (en ole muuten koskaan ymmärtänyt miksi Octoberfest järjestetään syyskuussa?), ja tarjolla oli ilahduttavasti erilaisia oluita. Siitä huolimatta ei tarvitse varmaan toista kertaa tänne saakka vaivautua, joten arvosanaksi 2½/5.
Ruuan jälkeen juoksujalkaa metroasemalle, täällä ei parane myöhästyä junasta. Ei tosiaankaan huvita postata asemalla kymmentä minuuttia uutta junaa odottamassa. Aseman liukuportaatkin tuntuivat toimivan vain yhteen suuntaan. Ehkä Kontula ei halua sinun sieltä lähtevän pois.
Nähdään taas 25 vuoden päästä.
Jopa baarissa.
Pääsin sieltä hengissä poiskin.
Olen aina pitänyt Helsingin Kontulaa slummina. Tuskin olen kovin väärässä. Vaikka kyllä mun mielestä Malminkartano ja Vantaan Korso ovat vielä kauheampia. Olin jälkimmäisessä kerran parin viikon työkeikalla. Asemalla multa yritettiin varastaa reppu aamukahdeksalta; pummija oli aivan vakuuttunut, että mulla olisi laukussani kaljaa työkamojen sijasta. Ja entäs se kun etsin lounaspaikkaa? Kippolan ulkopuolella oli kyltti jossa mainostettiin siistiä lounastilaa. Kun oven avasi, juoppojen infernaalinen melu koostui örinästä, kiroilusta ja karaokelaulannasta. Arkena, ennen puolta päivää. Kysyin kuitenkin myyjältä, mikä toi juttu siististä lounaspaikasta on, ja tarjoilija ilahtui silminnähden. "Joo se on tuolla alakerrassa, mä päästän sut sinne. Älä huoli, mä en anna noiden juoppojen tulla sinne." Ja tosiaan, alakerrassa oli hyvätasoinen seisova pöytä, ja hetken päästä sinne tuli joku toinenkin (selvinpäin oleva) asiakas lounaalle.
Mutta se Kontula. Ei pelkkä paikka vaan myös käypä nimi tietyn puolueen poliitikolle.
Isä on halunnut jo pitkään katsastaa sieltä Helmi Grilli -ravintolan. Oli lukenut jostain, että kippolaa oli kehuttu hyväksi. Töiden jälkeen on välillä kiva käydä katsomassa, miksi veroja oikein maksellaan, ja Kontulassa sen näkee jos missä. Joten miksipä ei. Oli vielä valoisaakin. Eikä ole tullut Kontulassa käytyä varmaan 25 vuoteen.
Metrolla saavuttaessa valittiin väärä pääty, ja tultiin vahingossa Kontulankaaren puolelta, mutta näkipähän ostarin kokonaisuudessaan. Suurin osa yrityksistä oli keskikaljajuottoloita, jonne ei kyllä olisi selvinpäin uskaltanut mennäkään. Sitten oli suutareita ja semmoisia pieniä liikkeitä. Isompia ruo
Entäs se ravintola sitten? Tarkistus nettisivuilta, olivat tosiaan voittaneet v. 2013 Paras lähiöravintola -tittelin. Ei mikään jättimäinen ravintola, ja täynnä se oli, pöytävarauksia jne. Vain kolme pöytää vapaana. Myöhemmin huomattiin, että pöydät oli varattu jollekin samalle isolle delegaatiolle, ja ravintolasta tuli melko hiljainen kun kyseinen sakki poistui.
Suurimmaksi osaksi ihmiset joivat keskikaljaa. Eräs äijä ihmetteli ääneenkin, syökö täällä joku. Välillä kävivät vartijatkin paikalla toteamassa paikan rauhalliseksi.
Paikka oli ihan kohtalaisen siisti, vaikken vessassa käynytkään. Tatuoidut myyjät olivat varsin ystävällisiä. Raaste- / salaattipöytä erittäin huono. Itse tilasin leikkeen, jonka kastike oli paha (makea kastike, en tykkää semmoisesta), lihakin vähän sitkeä. Olisi pitänyt ottaa varmaan pihvi tai sitten spydäri. Kalja oli hyvää. Paikka vietti jonkinlaista Octoberfestiä (en ole muuten koskaan ymmärtänyt miksi Octoberfest järjestetään syyskuussa?), ja tarjolla oli ilahduttavasti erilaisia oluita. Siitä huolimatta ei tarvitse varmaan toista kertaa tänne saakka vaivautua, joten arvosanaksi 2½/5.
Ruuan jälkeen juoksujalkaa metroasemalle, täällä ei parane myöhästyä junasta. Ei tosiaankaan huvita postata asemalla kymmentä minuuttia uutta junaa odottamassa. Aseman liukuportaatkin tuntuivat toimivan vain yhteen suuntaan. Ehkä Kontula ei halua sinun sieltä lähtevän pois.
Nähdään taas 25 vuoden päästä.
torstai 4. syyskuuta 2014
354# Digiboksi, 2
Digitelkka on vähän niin kuin Neuvostoliitto tai uinuva tulivuori. Se toimii rauhaksiin pitkänkin aikaa, kunnes toisinaan havahtuu rettelöimään. Huomasin vain kiroilleeni näitä digitv-ajan saloja jo kolme vuotta sitten. Pitkän aikaa homma pelittikin kunnes kesällä putkahti taas joku lappu ylläpitäjältä, joka auttamattomasti tiesi uudistuksia vaikeuksia.
Muistellaanpa tähän mennessä tapahtunutta: Mulla on ollut luultavammin reilut kolme vuotta nuo maksukanavat. Mä tykkään kattella Englannin Valioliigaa, joten siksi olen hankkinut kanavapaketin joka nuo ohjelmat tarjoaa. Asun kerrostalossa. Asun vanhassa kerrostalossa. Asun vanhassa kerrostalossa vanhojen ihmisten kanssa. Siksi meillä ei ole taloyhtiössä kaapelia, antenniverkko vain. Edellisessä asunnossani oli tietysti kaapeli. Ei muuta kuin vanha digiboksi kaappiin ja kaupoille ostamaan uusi, antenniverkkoon soveltuva. Kortinlukija pitää tietysti olla, kun maksukanavat näkyvät erillisen kortin kautta. Ai, että kukaan ei osta bokseja, jossa ei ole tallennusmahdollisuutta. No juu, onhan tuo tallennusominaisuus kovalevyineen tietty kallis, mutta jos nyt otetaan se sitten. Testivoittaja ja kaikkea.
Sitten plärämään kukas ne kanavapaketit antenniverkkoon tarjoaa. TV-Viihde. Ajattelin jo silloin, että onpa typerä nimi firmalla, mutta eihän nimi nyt tuota pahenna. Ei muuta kuin yhteyksiä sinne päin, kauppa sujuu näppärästi ja kortti saapuu muutaman päivän kuluttua. Kortti koneeseen, pieni replikointiaika ja kanavathan näkyvät. Jee.
Kuluu muutamia viikkoja ja töistä tulessani kanavat eivät sitten enää näykään. Voi sitä kiroilun määrää. Soitan tukeen, joka arvioi syyksi sen, ettei boksini tai kortinlukija ole yhteensopiva, vaan tarvitaan toisenlainen kortinlukija (kysyessäni syytä miksi kortti toimi pari viikkoa ja nyt ei enää, oli vähän epämääräinen) tai sitten vanha kortinlukijani on risa. No, mä vähän ihmettelinkin mitä varten digiboksissani on kaksi eri kortinlukijapaikkaa. Toinen on näköjään kusetusta varten ja toiseen joutuu hankkimaan lukijan itse. Käyn ostamassa lukijan viikonlopun aikana, asennan sen laitteeseen ja ávot, sehän toimii.
Se toimii 8 kuukautta, jonka jälkeen TV-Viihde ilmoittaa olevansa konkassa. Mä olin maksanut muutaman kuukauden kortti- ja pakettimaksuja eteenpäin, mutta lähetys / sopimus katkaistaan huhtikuussa vaikka olin maksanut vielä toukokuunkin. Laitoin asiasta hakemuksen, jolla piti saada etukäteen maksetut rahat takaisin, mutta arvatkaapa vain, tuliko niitä rahoja koskaan? No ei.
Olin kolme kuukautta ilman maksutelkkaa, mutta uuden futiskauden kynnyksellä päätin kokeilla vielä kerran. Surffasin uuden kanavapaketin tarjoajan Plus-TV:n, otin sinne yhteyttä ja uusi kortti saapuikin. Homma pelitti ihan ok. Maksutusväliksi olin kuitenkin laittanut kuukauden, ettei käy kuten viimeksi. Kanavat näkyi taas.
Olin ollut tyytyväinen kanavapakettiin, sieltä tuli paljon muutakin kuin Valioliigaa. Pakettini oli C-More, mutta Maikkari valtasi tuon jossain vaiheessa itselleen. Ensiksi ajattelin, että ei tässä mitään, kanavan nimi vain muuttuu, mutta kyllähän se huonommaksi meni. Futistarjontaa karsittiin ja tilalle lisättiin jotain helvetin jääkiekkoa. Valioliigan ottelut näkyivät kuitenkin, joten ajattelin antaa asian olla.
Vuoden 2013 kieppeillä tuli ilmoitus, että tarjoaja vaihtuu taas. Onneksi automaattisesti niin, ettei minun tarvitse tehdä mitään sen enempää. Nyt puikkoihin astui DNAWelho. Lasku ei kasvanut, lisäksi mulla näkyi myös niitä MTV3:sen lisäkanavia. Leffaa, Faktaa ja mitä näitä nyt on. Joten, ehkä tämä olisi hyväkin juttu.
Kesällä 2014 DNAWelho lähetti ilmoituksen kotiin, että osa kanavapaketin kanavista siirtyy HD-puolelle syyskuun alusta. Jotta kanavia olisi mahdollista katsella, niin a) taloyhtiöön on pitänyt hankkia HD / VHF-antenni ja b) katsojalla pitää olla HD Antenna Ready vastaanotin. Ilmoituskirjeestä jäi mainitsematta myös kohta c, mutta palataan siihen myöhemmin.
No, meidän taloyhtiön tuntien, se on kuin luolamiehen asunto. Talkkari on myös laiska kuin saapas, joten epäilin heti, että tokkopa on semmoista antennia meidän taloyhtiöön hankittu. Laitoin eräänä sunnuntai-iltana asiasta sähköpostia isännöitsijälle ja hämmästykseni oli suuri, kun seuraavana aamuna minulle oli jo vastattu; asia oli kunnossa ja antenni oli hommattu puolisen vuotta sitten. Propsit tästä ja perun muutamia pahoja sanoa isännöitsijän tehokkuudesta jota olen aikanaan manaillut.
Mutta HD-kanavatesti ei silti mene läpi, vaikka viritän niin digitelkan kuin digiboksinkin uudelleen. Television sain muutama vuosi takaperin porukoilta. Kysyin miltä aikakaudelta se on. Äitee epäilin sen olevan 2006 tai 2007. Ei sen vanhempi. Boksi on vieläkin uudempi. Silti ei HD-valmiutta. Joten ei muuta kuin vanha boksi kaappiin ja kaupoille ostamaan uusi. Juu, tommonen hybridi joka käy niin antenni- kuin kaapeliverkkoonkin olisi aika kätevä. Joo pitää olla se CI+-kortinlukija. En mä tiedä tosta kovalevystä ja tallennusmahdollisuudesta... se on sitten taas niin saatanan kallista. Ai ei kukaan osta boksia jolle ei voi tallentaa? No, otetaan sit semmonen tallentava. Niin olihan tässä se HD-valmius nyt varmasti? Ai 350€ maksaa?
Boksi kotio ja asennuspuuhiin. Asentuu kohtuu helposti, se on sanottava. Kortti sisään ja ei kun maksukanavia kahtelemaan. Vaan ei. Ei tapahdu mitään. Ei oikeuksia. Tässä välin ilmoituskirjeen unohdettu kohta c) astuu voimaan.
Onneksi Pp oli mukana rauhoittelemassa ja toimimassa järjen äänitorvena. Muuten olisin taas kiroillut niin että se olisi kuulunut Vanhankaupunginlahden toiselle puolen. Pp oli riittävän maltillinen lukemaan ohjekirjasta, että jos maksukanavat eivät näy, niin pitäisi varmistaa että linkitys kortin ja boksin välillä on tehty. Mikä helvetti se on? Pikainen googletus aiheesta, niin tosiaan: HD-laitteen ja kortin välille on tehtävä aina linkitys ylläpitäjän kautta. Eli ei muuta kuin laitteen Chip ID:tä kaivamaan ja kortinnumeroa. Tietysti DNA:n "Minun palveluni"-sivusto on huoltokatkossa koko illan, ja puhelintuki on jo siltä päivältä loppunut. Huomenna sitten taas, ehkä.
Seuraavana päivänä kaivan kaikki asiakasnumerot, chip id:t, kortinnumerot yms valmiiksi, laitan kanavapakettikortin laitteeseen, boksin päälle maksukanavalle jonka pitäisi näkyä ja soitan tukeen. Painelen kiltisti numeroita aihealuettani koskeviin valikoihin. Kuuntelen uudestaan ja uudestaan joka jumalan painalluksen jälkeen tiedotteen, että osa kanavista on siirtynyt HD-puolelle ja sitä varten tarvitaan oikeanlainen antenni ja vastaanotin. Ja lopuksi tulee automaattinen tiedote, jossa sanotaan, että linkitys pitää tehdä netin kautta ja hyvää päivän jatkoa.
Menen DNA:n Minun palveluni-sivuille. Mistään tunnareista ei tietenkään ole havaintoa, joten tarvitaan pankkitunnuskirjautuminen palveluun henkilön todentamiseksi, jotta saan tarvittavat kirjautumistiedot. Sen jälkeen pääsen kirjautumaan sisään, löydän lopulta valikoista tv-kortin linkitys-kohdan ja homman tehtyä. Kanavien pitäisi näkyä puolen tunnin kuluttua (joskin nettisivulla oli muistaakseni maininta "Viimeistään 1-2 vuorokauden kuluessa.").
Palaan töistä kotiin. Jännitys tiivistyy.
Kanavat näkyvät! \o/
Toivottavasti nyt saa taas elellä muutaman vuoden edes rauhassa, ettei taas tarvitse hankkia jotain jumalattoman kallista ja / tai jotain jumalattoman vaivalloista asiaa. Kun noista kanavista joutuu kuukausimaksun maksamaan, niin luulisi että niiden katselu olisi tehty mahdollisimman helpoksi. Mutta ei. Siin on sit niin jumalattomasti ain työtä täsä tämmöses. Tuntuu kun tekisivät kaikkensa ettei asiakkaita olisi.
Myönnettäköön, etten mä paljoa ponjaa telkkareiden päälle (tahi digiboksi- / maksukanava- / liittymä- / HD- / tekniikka-asioiden), mutta en mä ymmärrä miten muut ymmärtävät? Jos joku Pihtiputaan muori olisi laitettu asialle niin miten olisi mahtanut hommat selvitä?
Mutta nyt ei sitten muuta kuin sohvalle televisioimaan o/
Muistellaanpa tähän mennessä tapahtunutta: Mulla on ollut luultavammin reilut kolme vuotta nuo maksukanavat. Mä tykkään kattella Englannin Valioliigaa, joten siksi olen hankkinut kanavapaketin joka nuo ohjelmat tarjoaa. Asun kerrostalossa. Asun vanhassa kerrostalossa. Asun vanhassa kerrostalossa vanhojen ihmisten kanssa. Siksi meillä ei ole taloyhtiössä kaapelia, antenniverkko vain. Edellisessä asunnossani oli tietysti kaapeli. Ei muuta kuin vanha digiboksi kaappiin ja kaupoille ostamaan uusi, antenniverkkoon soveltuva. Kortinlukija pitää tietysti olla, kun maksukanavat näkyvät erillisen kortin kautta. Ai, että kukaan ei osta bokseja, jossa ei ole tallennusmahdollisuutta. No juu, onhan tuo tallennusominaisuus kovalevyineen tietty kallis, mutta jos nyt otetaan se sitten. Testivoittaja ja kaikkea.
Sitten plärämään kukas ne kanavapaketit antenniverkkoon tarjoaa. TV-Viihde. Ajattelin jo silloin, että onpa typerä nimi firmalla, mutta eihän nimi nyt tuota pahenna. Ei muuta kuin yhteyksiä sinne päin, kauppa sujuu näppärästi ja kortti saapuu muutaman päivän kuluttua. Kortti koneeseen, pieni replikointiaika ja kanavathan näkyvät. Jee.
Kuluu muutamia viikkoja ja töistä tulessani kanavat eivät sitten enää näykään. Voi sitä kiroilun määrää. Soitan tukeen, joka arvioi syyksi sen, ettei boksini tai kortinlukija ole yhteensopiva, vaan tarvitaan toisenlainen kortinlukija (kysyessäni syytä miksi kortti toimi pari viikkoa ja nyt ei enää, oli vähän epämääräinen) tai sitten vanha kortinlukijani on risa. No, mä vähän ihmettelinkin mitä varten digiboksissani on kaksi eri kortinlukijapaikkaa. Toinen on näköjään kusetusta varten ja toiseen joutuu hankkimaan lukijan itse. Käyn ostamassa lukijan viikonlopun aikana, asennan sen laitteeseen ja ávot, sehän toimii.
Se toimii 8 kuukautta, jonka jälkeen TV-Viihde ilmoittaa olevansa konkassa. Mä olin maksanut muutaman kuukauden kortti- ja pakettimaksuja eteenpäin, mutta lähetys / sopimus katkaistaan huhtikuussa vaikka olin maksanut vielä toukokuunkin. Laitoin asiasta hakemuksen, jolla piti saada etukäteen maksetut rahat takaisin, mutta arvatkaapa vain, tuliko niitä rahoja koskaan? No ei.
Olin kolme kuukautta ilman maksutelkkaa, mutta uuden futiskauden kynnyksellä päätin kokeilla vielä kerran. Surffasin uuden kanavapaketin tarjoajan Plus-TV:n, otin sinne yhteyttä ja uusi kortti saapuikin. Homma pelitti ihan ok. Maksutusväliksi olin kuitenkin laittanut kuukauden, ettei käy kuten viimeksi. Kanavat näkyi taas.
Olin ollut tyytyväinen kanavapakettiin, sieltä tuli paljon muutakin kuin Valioliigaa. Pakettini oli C-More, mutta Maikkari valtasi tuon jossain vaiheessa itselleen. Ensiksi ajattelin, että ei tässä mitään, kanavan nimi vain muuttuu, mutta kyllähän se huonommaksi meni. Futistarjontaa karsittiin ja tilalle lisättiin jotain helvetin jääkiekkoa. Valioliigan ottelut näkyivät kuitenkin, joten ajattelin antaa asian olla.
Vuoden 2013 kieppeillä tuli ilmoitus, että tarjoaja vaihtuu taas. Onneksi automaattisesti niin, ettei minun tarvitse tehdä mitään sen enempää. Nyt puikkoihin astui DNAWelho. Lasku ei kasvanut, lisäksi mulla näkyi myös niitä MTV3:sen lisäkanavia. Leffaa, Faktaa ja mitä näitä nyt on. Joten, ehkä tämä olisi hyväkin juttu.
Kesällä 2014 DNAWelho lähetti ilmoituksen kotiin, että osa kanavapaketin kanavista siirtyy HD-puolelle syyskuun alusta. Jotta kanavia olisi mahdollista katsella, niin a) taloyhtiöön on pitänyt hankkia HD / VHF-antenni ja b) katsojalla pitää olla HD Antenna Ready vastaanotin. Ilmoituskirjeestä jäi mainitsematta myös kohta c, mutta palataan siihen myöhemmin.
No, meidän taloyhtiön tuntien, se on kuin luolamiehen asunto. Talkkari on myös laiska kuin saapas, joten epäilin heti, että tokkopa on semmoista antennia meidän taloyhtiöön hankittu. Laitoin eräänä sunnuntai-iltana asiasta sähköpostia isännöitsijälle ja hämmästykseni oli suuri, kun seuraavana aamuna minulle oli jo vastattu; asia oli kunnossa ja antenni oli hommattu puolisen vuotta sitten. Propsit tästä ja perun muutamia pahoja sanoa isännöitsijän tehokkuudesta jota olen aikanaan manaillut.
Mutta HD-kanavatesti ei silti mene läpi, vaikka viritän niin digitelkan kuin digiboksinkin uudelleen. Television sain muutama vuosi takaperin porukoilta. Kysyin miltä aikakaudelta se on. Äitee epäilin sen olevan 2006 tai 2007. Ei sen vanhempi. Boksi on vieläkin uudempi. Silti ei HD-valmiutta. Joten ei muuta kuin vanha boksi kaappiin ja kaupoille ostamaan uusi. Juu, tommonen hybridi joka käy niin antenni- kuin kaapeliverkkoonkin olisi aika kätevä. Joo pitää olla se CI+-kortinlukija. En mä tiedä tosta kovalevystä ja tallennusmahdollisuudesta... se on sitten taas niin saatanan kallista. Ai ei kukaan osta boksia jolle ei voi tallentaa? No, otetaan sit semmonen tallentava. Niin olihan tässä se HD-valmius nyt varmasti? Ai 350€ maksaa?
Boksi kotio ja asennuspuuhiin. Asentuu kohtuu helposti, se on sanottava. Kortti sisään ja ei kun maksukanavia kahtelemaan. Vaan ei. Ei tapahdu mitään. Ei oikeuksia. Tässä välin ilmoituskirjeen unohdettu kohta c) astuu voimaan.
Onneksi Pp oli mukana rauhoittelemassa ja toimimassa järjen äänitorvena. Muuten olisin taas kiroillut niin että se olisi kuulunut Vanhankaupunginlahden toiselle puolen. Pp oli riittävän maltillinen lukemaan ohjekirjasta, että jos maksukanavat eivät näy, niin pitäisi varmistaa että linkitys kortin ja boksin välillä on tehty. Mikä helvetti se on? Pikainen googletus aiheesta, niin tosiaan: HD-laitteen ja kortin välille on tehtävä aina linkitys ylläpitäjän kautta. Eli ei muuta kuin laitteen Chip ID:tä kaivamaan ja kortinnumeroa. Tietysti DNA:n "Minun palveluni"-sivusto on huoltokatkossa koko illan, ja puhelintuki on jo siltä päivältä loppunut. Huomenna sitten taas, ehkä.
Seuraavana päivänä kaivan kaikki asiakasnumerot, chip id:t, kortinnumerot yms valmiiksi, laitan kanavapakettikortin laitteeseen, boksin päälle maksukanavalle jonka pitäisi näkyä ja soitan tukeen. Painelen kiltisti numeroita aihealuettani koskeviin valikoihin. Kuuntelen uudestaan ja uudestaan joka jumalan painalluksen jälkeen tiedotteen, että osa kanavista on siirtynyt HD-puolelle ja sitä varten tarvitaan oikeanlainen antenni ja vastaanotin. Ja lopuksi tulee automaattinen tiedote, jossa sanotaan, että linkitys pitää tehdä netin kautta ja hyvää päivän jatkoa.
Menen DNA:n Minun palveluni-sivuille. Mistään tunnareista ei tietenkään ole havaintoa, joten tarvitaan pankkitunnuskirjautuminen palveluun henkilön todentamiseksi, jotta saan tarvittavat kirjautumistiedot. Sen jälkeen pääsen kirjautumaan sisään, löydän lopulta valikoista tv-kortin linkitys-kohdan ja homman tehtyä. Kanavien pitäisi näkyä puolen tunnin kuluttua (joskin nettisivulla oli muistaakseni maininta "Viimeistään 1-2 vuorokauden kuluessa.").
Palaan töistä kotiin. Jännitys tiivistyy.
Kanavat näkyvät! \o/
Toivottavasti nyt saa taas elellä muutaman vuoden edes rauhassa, ettei taas tarvitse hankkia jotain jumalattoman kallista ja / tai jotain jumalattoman vaivalloista asiaa. Kun noista kanavista joutuu kuukausimaksun maksamaan, niin luulisi että niiden katselu olisi tehty mahdollisimman helpoksi. Mutta ei. Siin on sit niin jumalattomasti ain työtä täsä tämmöses. Tuntuu kun tekisivät kaikkensa ettei asiakkaita olisi.
Myönnettäköön, etten mä paljoa ponjaa telkkareiden päälle (tahi digiboksi- / maksukanava- / liittymä- / HD- / tekniikka-asioiden), mutta en mä ymmärrä miten muut ymmärtävät? Jos joku Pihtiputaan muori olisi laitettu asialle niin miten olisi mahtanut hommat selvitä?
Mutta nyt ei sitten muuta kuin sohvalle televisioimaan o/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)