keskiviikko 16. marraskuuta 2011

96# Lätkä

Jääkiekko. Lätkä. Tai hei, jääkyykkä.

Parhaiten lajia kuvaa kuitenkin kendo; sellaista aivotonta kepillähakkaamista, jossa yritetään osua liikkuvaan kohteeseen, joko toiseen ihmiseen tai sitten pieneen mustaan kiekkoon.

Huolestuttavinta asiassa on, että jotkut todella haluavat mennä seuraamaan kun joku aivokääpiöporukka harrastaa tätä kyseistä tekemistä. Tai eivät he harrasta, vaan tekevät sitä elääkseen. Työkseen. Käsittämätöntä. Mä luin kerran suomalaisesta naislentopalloilijasta, joka pelasi lentopalloa Malediivien liigassa. Se on melkein yhtä älytöntä kuin jääkiekon peluu ammatikseen luoteisvenäjän maakunnassa.

Mitään lahjojahan näillä luistinsankareilla ei ole. Kuka tahansa voi hankkia ammatin jääkiekosta, jos on jo lapsesta saakka ollut riittävän tyhmä luistellakseen rinkiä sohimassa kumilätkää. Lahja on jokinsynnynnäinen taito, kuten esimerkiksi lauluääni tai piirrustustaito tai älykkyys. Jääkiekkoa ei voi osata harjoittelematta, vaan se pitää opetella. Mutta kenellä riittää mielenkiinto potkia menemään jäädytetyllä vesialustalla. Hallien hienhajussa, aivottomien ihmisten huudellessa aivottomia kannustuksiaan ja haukkumisiaan? Lajiin kuuluu voimakkaasti vielä sellainen ällö-maskuliinen habita; kun ei saada hakattua vastustajaa tarpeeksi mailoilla, niin tempastaan turhautuneena hanskat jäihin ja aletaan hakkaamaan toista nyrkein. Hoh hoijaa.

Ja tätä sitten seurataan koko talvikausi. On meillä IFK, HPK, Saipa, KooKoo. Ketä kiinnostaa, ei tajuu.

Keväisin sitten mitellään oikein maailmanmestaruuskisat. Rukoilen joka kerta, että Suomi pärjäisi mahdollisimman huonosti. Maailmanmestaruus on pahinta pärtsäröintiä, mitä voi edes esiintyä. Maksimaalinen 100%, aivan kuin junttiuden absoluuttinen kiehumispiste. Ja moisen marginaalilajin takia.

Näin kerran ohjelman eräästä turkulaisesta kiekkotähdestä. Veti aika hiljaseksi. Kaveri taisi käydä koulua neljä luokkaa, ja vasta Jortikka sai kaverin oppimaan lukemaan tämän ollessa 16-vuotias. Seikkailut NHL:ssä olivat oma lukunsa; hän liikkui paikasta toiseen ja operoi Jari Kurrin väsäämillä lapuilla, joihin oli englanniksi kirjoitettu esitettävät asiat kullekin toimihenkilölle tilanteen mukaan. Ja tällainen sitten tienaa kuukaudessa mun vuosipalkan moninkertaisesti.

Tuli siis vaan mieleen koko kiekkolaji, kun eilen katselin sivusilmällä Suomen futisosaamista Tanskaa vastaan. Hävittiin, kuinkas muuten. Ja se on jääkiekon vika, että Suorni on niin paska. Lätkä syö jalkapallon leipää. Jos kukaan ei pelaisi lätkää, nämäkin junnuresurssit saataisiin satsamaan lajiin, mitä koko maailma sentään arvostaa.

Minulla on siis kaksi unelmaa, jotka toivoisin loppuelämäni aikana näkeväni: Suomi futiksen arvokisoissa ja Suomi jääkiekon B-sarjassa.

4 kommenttia:

  1. Ja sehän onkin äärimmäisen fiksua juosta pallon perässä ympäri kenttää. Juu juu. Miksi pitäisi satsata lajiin, jota "koko maailma arvostaa". Miten voi olettaa että Suomen kokoisesta maasta saataisiin kokoon joukkue, joka pärjää lajissa, jota harrastetaan kaikkialla maailmassa? Kurjuudessa elävissä maissa, jossa on elinehto pärjätä esim. jalkapallossa päästäkseen kiinni parempaan elämään. Suomessa ei tarvitse tehdä mitään, jos ei halua. Lapsetkin pelaavat mieluummin tietokonepelejä sisällä, kuin lähtevät ulos riehumaan ja kehittämään kuntoaan. "Mennään jo sisälle, mä en jaksa enää."

    Ei kaikilla ole lahjoja jääkiekkoon, vaikka kuinka tahtoisi ja harjoittelisi. Tunnen yhden, jolle jääkiekko on koko elämä, mutta ei ole pärjännyt, vaikka on kovasti tehnyt töitä sen eteen. Tuntuu niin pahalta. Tyyppi on ihan mieletön symppis ja aivan mahtava ihminen. Tekee kovasti töitä ja yrittää, mutta joutuu vaihtamaan joukkuetta vuosi vuodelta, eikä löytä omaa paikkaansa.

    VastaaPoista
  2. Musta jääkiekon, jalkapallon ja formulan tilalla vois suosiolla lähettää taitoluistelua, kouluratsastusta tai kilpatanssia !

    VastaaPoista
  3. Annika: Futis perustuu taitoon ja älyyn ja hyvään kuntoon. Hyvän tuurin lisäksi tietysti. Siellä ei joka missatun tilanteen jälkeen aleta hakkaamaan vastustajaa. Olosuhteilla ei ole menestyksen kanssa tekemistä, sillä miksi Ruotsi, Norja, Tanska, Latvia, Skotlanti, Irlanti ja nyt jo Virokin pärjää Suomea niin paljon paremmin? Vaikka maat ovat suunnilleen samaa kokoluokkaa, ja kulttuuriltaankin aika lailla samanlaisia.

    Arja: Joo, formulat on kanssa aivan mielettömän dorka laji :D Ajetaan kummallisilla vekottimilla kovaa, ja mihinkään ei kuitenkaan loppujen lopuksi päästä. Taitoluistelu, kouluratsastus ja kilpatanssi ovat tylsiä nekin, mutta saat moraalisen hyväksymiseni, koska ne ovat kuitenkin pärtsärittömiä eli ns. kunniallisia lajeja. Ja ei, en huomaa sarkasmin hippuakaan kommentissasi.

    VastaaPoista
  4. Eikö noille fiksuille urheilulajeille vois perustaa myös oman kanavan, sinne vois vielä lisätä kuviouintia, balettia, voimistelua.

    Ehdottomasti ei kori- eikä lentopalloa eikä golfia.

    Tennis olis kans kiva seurata ja syöksylasku, kiellettyjen listalle joutais mäkihyppy ja hiihto.

    Yleisurheilua vois esittää yön pimeinä tunteina, sitä nyt joskus voi seurata ja curlingia. Ja traialia ( vaikea sana, siis sitä taitomopoilua ).
    Niin ja mainitsinko jo uimahypyt ? Uintia vois esittää sillä kanavalla muutenkin, sitäkin jaksaa katsoa.

    Niin juu, ei missään nimessä nyrkkeilyä, yäk !
    Eikä painia eikä punttien nostelua, mut joskus voisin seurata näitä bodauskisoja, vaikkei muskelit hirveän kauniita olekaan.

    Joo, siirryn farmin peluuseen :)

    VastaaPoista