618# Köpis, 3

1.12.2018, Saturday, +6, Overcast, Copenhagen, Denmark

Yö tuli nukuttua aika huonosti, vatsassa kupli ja keitti, ja jouduin olemaan vessassa klo 1.40 - 2.00. Tämän jälkeen sain hieman nukutuksi. Aamu sujui vähän hitaahkosti, aamiaisellekin ennätimme vasta puoli kymmeneltä. Aamiaissali oli -1 kerroksessa, siellä vallitsi todellinen kaaos. Ihmiset hoipertelivat holtittomasti, ja jokaista suupalaa ja leivänkannikkaa sai jonotella. Väkeä oli nini runsaasti että jouduimme jakamaan pöydän muiden kanssa. Perusaamiainen: leipää, juustoa ja leikkeleitä sekä mehu ja kahvi tuli kiskastua naamariin. Laadultaan ihan ok.

Aamu valkeni harmaana.

Leivännoutotiski autiona.

Aamiainen syötynä.

Melko nopeasti aamiaisen jälkeen lähdimme kylille, näin talviaikaan valoisaa aikaa ei ollut liiemmälti hukattavaksi. Otimme ensiksi suunnan taas Strøget-kävelykadulle, jossa tungosta piisasi talvesta huolimatta. Muistin aika paljon paikkoja 6,5 vuoden takaa jolloin olin täällä viimeksi. Silloin oli tosin kesä ja terasseja oli paljon. Nyt oli puolestaan joulumarkkinoita, jotka kiersimmekin läpi. Ostettavaa niistä ei löytynyt emmekä poikenneet edes glögille. Jatkoimme Strøgetiä eteenpäin, poikkesimme turistiliikkeessä ostamassa muutaman jääkaappimagneetin sekä postikortteja. Saavuimme sitten Illum-tavaratalon luo ja suunnistimme ylimpään kerrokseen jossa oli The Gourmet-herkkuosasto. Ostimme sinisiä sipsejä ja Pp osti lisäksi teetä tuliaisiksi.

Hotellimme sisääntulo.

Tivoli.

Kukat kukkivat vielä joulukuussa.

H.C.Andersenin patsas.

Pulu.

Kirke.

Kirkossa myytiin brenkkua. Koska Suomessa?

Kivanvärisiä taloja.

Sinisiä sipsejä.

Seuraavaksi menimme Magasin-tavarataloon, joka ei vaikuttanut niin tasokkaalta kuin Illum. Täällä oli väkeäkin huomattavasti enemmän. Emme löytäneet oikein mitään muuta kuin kahvilan, jossa poikkesimme juomaan cappucinot ja hetken aikaa siinä istuskelimme. Joulumeininkiä oli tietysti kaupat jo pullollaan; myös ihmisillä oli omituisen paljon tonttulakkeja, jopa karskeimmilla raksaäijilläkin.

Joulumarkkinahumua.

Suihkulähteet oli sammutettu.

Suklaasta oli väkerretty jos jonkinlaista esinettä.

Tsufeet.

Kongens Nytorv-aukio oli remontissa, kuten oli muistaakseni 6,5 vuotta sittenkin. Muutamia joulumarkkinakojuja tänne oli saatu mahtumaan, mutta sivutimme nämä vaikka ihan hyvän näköisiä ruokia sieltä olisi saanut. Jatkoimme Nyhavnille, jossa oli vuodenaikaan nähden melkoinen väentungos. Kuvasimme värikkäät rakennukset kanaalin rannalta muuten niin harmaassa säässä. Jatkoimme rantaa pitkin ohittaen teatterin ja Amaliehaven-puiston jossa epämääräinen huppariporukka piti majaansa. Saavuimme Amalienborgiin, kuninkaanlinnaan. Katselimme hetken synkassa marssivia vartijoita. Taustalla kohosi mahtava marmorikirkko (Frederikskirken).

Puluja Kongens Nytorvilla.

Joulukalenteritalo.

Nyhavn.

Lisää Nyhavnia.

Amaliehaven.

Amalienborg.

Vartijat.

Marmorikirkko.

Lähdimme kävelemään Amaliegadea pitkin kohti Pieni Merenneito-patsasta. Köpiksessä oli paljon sellaisia pieniä asuntovaunugrillikojuja (pølser) jossa myytiin hodareita. Poikkesin samaan hodarikojuun kuin viimeksikin ja ostin purtavan. Siihen piti valita haluamansa nakki ja mausteet (otin sinapin ja paria eri sipulia). Maksoi 27 DKK. Se oli aterioitu muutamalla suupalalla mutta hyvää oli. Pulu lensi päin pohjettani joten olisi ilmeisesti maistunut sillekin.

Pølsen.

Jatkoimme eteenpäin ja saavuimme Langelinie-puistoon. Kesän kukkaloistosta ei ollut jäljellä kuin muutamia kuihtuneita korsia. Ohitimme muutamat patsaat joiden nimet jäivät meille arvoituksiksi. Saavuimme viimein Pienelle Merenneidolle; jonkun verran turisteja oli kokoontunut nytkin taistelemaan siitä kuka sai räpsittyä tarvittavat selfiet. Vaikea arvailla miksi tällainen pieni patsas on näin suosittu turistikohde.

Langelinien puisto.

Pieni Merenneito.

Kiersimme sitten 1600-luvulla rakennetulle Kastellet-linnoitukselle. Kastellet on vähän niin kuin saari saaressa, muistutti ehkä vähän Suomenlinnaa (paino sanalla vähän). Kesäaikaan ihan viihtyisä puistoalue mutta nyt meille riitti kun kävelimme alueen läpi. Pp luotsasi meidät karttansa avulla asuinkatujen halki Kongens Have-puistoon. Epäilemättä kesäinen kohde tämäkin, nyt täällä ei ollut kuin alastomia puita ja ruohokenttiä. Kävelimme puiston läpi ja saavuimme Landemærket-kadulle, jota jatkoimme suoraan muutaman korttelin verran kunnes tulimme Pyöreän tornin (Rundetaarn) luo. Tsekkasimme ensin tornin yhteydessä olevan kirkon sisätilat ja sen jälkeen menimme itse torniin. Sisäänpääsymaksu torniin oli 25 DKK / aikuinen. Tämä 35 metrinen torni oli rakennettu niin ikään 1600-luvulla. Ilta oli jo hämärtynyt eikä ylhäältä enää niin hyviä kuvia saanut kuin kesällä kirkkaalla kelillä (viimeksi näki jopa Ruotsiin asti), mutta vähän kuitenkin näki kaupunkia yläilmoista. Täällä pääsi myös vessaan joka oli varsin tervetullut mahdollisuus tässä vaiheessa, sekä jonkinlainen näyttely joka oli tosin huono. Keskikohdalta olisi päässyt näkemään tornin kuilun lasilattioineen, mutta luimme tästä vasta myöhemmin ja missasimme sen - kuten olin missannut ensimmäiselläkin vierailukerralla. Ennen hotellille paluuta poikkesimme vielä 7-eleveniin ostamassa vähän juotavaa + postimerkit  aiemmin hankittuihin kortteihin. Sen jälkeen pieni taukoilu hotellilla jo kelpasikin. Kirjoittelimme postikortit ja saimme tehtyä seuraavan päivän check inin puhelimella.

Kastellet.

Kastellet. Takana tuulimylly.

Kastelletin puisto.

Omituisen kulmikas talo.

Kärpässieni soittokellona.

Eurooppalaisia taloja.

Kongens Have.

Pyöreä torni.

Näköaloja.

Pyöreässä tornissa oli puucee. Ei käytössä.

Ilta saa jo neljältä.

Illallispaikaksi olimme suunnitelleet Rio Bravo-nimistä junttiravintolaa, jossa kävin jo viime reissullani. Se oli teemaltaan villin lännen kapakki saluunanovineen ja mekanisk bull-juttuineen ja tarjoilijoiden cowboy-hattuineen ja tekokaktuksineen, mutta kyseinen ravinteli oli niin suosittu ettemme viitsineet jäädä jonottelemaan. Se oli jopa pieni shokki, sillä viimeksi kyseiseen kippolaan ei juuri jonoa ollut. Etsimme sitten sopivaa kippolaa melko tovin; olimme jo jäämässä Hard Rock Cafeeseen, mutta sielläkin olisi pitänyt odottaa 45 minuuttia pelkästään pöytää. Menimme sitten päivällä bongaamaamme Hereford Village-ravintolaan (Strøget, 2. kerros), jonne pääsimmekin reilun viiden minuutin odottelulla.

Tuikkuja.

Rio Bravoon ei tällä kertaa päästy.

Illallisravintolamme Hereford Village.

Tarjoilu oli hidas mutta varma. Saimme vieläpä ikkunapöydän kävelykadulle päin. Pp tilasi pihvin (200 gr, 300DKK), minä otin Classic Giant hampurilaisen (130 DKK), juomaksi ison 0,75 litran oluen ja Pp pullosiiderin. Yhteensä maksoivat 543 DKK ja annoimme tippeineen 600DKK (yli kahdeksan euron tippi kyllä hirvitti). Hyvä ruoka se oli kyllä, ei mitään moitteen sijaa mutta aika suolaiset hinnat.

Hereford Villagen sisätila.

Purilainen.

Piffi.

Illallisen jälkeen olisimme halunneet vielä poiketa Glüchweineille joulumarkkinoille, mutta alue oli jo tältä illallta suljettu, samoin kaikki liikkeetkin vaikka kello oli hädin tuskin 21. Palasimme sitten hotellille tietysti 7-elevenin kautta. Saimme myös postikortit postitettua - ne tulivatkin nopeasti perille, muutamassa arkipäivässä. Tivoli oli vielä auki, joskin se jäi tällä kertaa meidän osalta väliin. Hotellilla ahtaan ja vaikeakäyttöisen suihkun testausta.

617# Köpis, 2

30.11.2018, Friday, +5, Overcast, Copenhagen, Denmark

Olimme Pp:n kanssa buukanneet viikonloppumatkan Ebookersilta kuutisen viikkoa aikaisemmin Kööpenhaminaan. Vaikka lentoasemalla oli tullut vaihdettua konetta lukuisia kertoja, en itse kaupungissa ollut käynyt kuin kerran, reilut kuusi vuotta sitten. Pp ei ollut käynyt Köpiksessä koskaan (välilaskuja lukuun ottamatta), joten pitihän moinen epäkohta saada korjattua. Lennot + hotelli maksoivat 222€ / naama; jouduimme maksamaan vähän lisää, sillä otimme perjantain iltalennot. Tarkoitus oli, että molemmat olisivat lähteneet töiden jälkeen suoraan kentälle, mutta minut pomo pisti tahtomattani lomalle. Se toi tietysti valmistautumisaikaa, mutta tavallaan meni päivä haaskuun kotona lolleroidessa aamupäivän. Lennot olivat onneksi suorat, Finnairilla.

Koska aikaa oli reippaasti, otin kävely + metro + juna-yhdistelmän lentokentälle. Matka kesti toista tuntia, mutta juna operoi aikataulussa myrskystä huolimatta. Pp olikin jo kentällä, saapunut kymmenen minuuttia ennen minua. Meillä oli light-lento, joten pelkillä käsimatkatavaroilla piti pärjätä. Check in oli tehty netissä jo aiemmin, joten marssimme suoraan turvatarkastukseen. Siinä oli pientä jonoa - ehkä kymmenen minuutin jono - mutta tällä kertaa minä ja reppuni läpäisimme turvatarkastuksen ykkösellä, emme joutuneet edes satunnaistarkastukseen. Menimme sitten Arctic bariin toiseen kerrokseen; aika täynnä väkeä oli sekin, mutta saimme onneksi viimeiset istumapaikat. Otin itselleni kuoharin ja Pp:lle kaakaon, maksoivat lähemmäs 20€. Aika ryöstöhinnat.

Lentokentällä.

Arctic barin tiski.

Kuohuvaa.

Boardaus koneeseen klo 17.15, lähtö reilut puolta tuntia myöhemmin. Paikkamme olivat rivillä 28, jouduin istuksimaan jälleen keskipaikalla Pp:n kinutessa ikkunapaikalle, käytäväpaikalla ulkomaalainen mies. Hiukan kone lähti aikataulustaan myöhässä; ulkona oli tietysti jo säkkipimeää ja varsin kova tuuli, mutta tasaisesti kapu sai koneensa ilmaan.

Suuntana tällä kertaa Kööppen hamina.

Lentomatka kesti 1,5 tuntia. Otimme shampanjat, hinta oli noussut jälleen eurolla, maksoi nyt 13€ / puteli. Sipsejä Pp oli ostanut jo kentältä, rouskuttelimme niitä menemään myös. Lento meni nopeasti, eikä edes vessassa tarvinnut käydä. Tuskallisempaa oli odotella väkimäärän purkautumista itse lentokoneesta ja sen vessan etsiminen lentokentältä. Tuntui, että jok'ikinen wc oli siivouksen alaisena tai suljettu.

Mitähän sitä ottais?

Shampanjaa, sano!

Helpotuksen jälkeen suunnistimme ulos kentältä ja etsimme juna-aseman; se löytyikin helposti pienen matkan päästä. Ostimme automaatista liput ja maksoimme kortilla (36 DKK / naama). Se kävi aika helposti. Lippuja ei tarvinnut leimata, ne olivat voimassa tietyn ajan (1,5 tuntia). Menimme laiturille 2, josta Köpiksen junan piti lähteä. Se oli vähän myöhässä, ja jouduimme odottelemaan liki vartin. Vähän kolkko asema se oli näin pimeällä. Musliminainen rohkastui ja tuli kysymään miltä laiturilta lähti juna Malmööseen (vai Malmööhön). Epäilimme sen lähtevän raiteelta 1, mutta ei oikein uskonut meitä vaan meni kysymään muilta.

Junamme oli täynnä, se oli matkalla Helsingøriin mutta pysähtyi välillä Copenhagen H-asemalla, joka oli Köpiksen keskusasema. Matka kesti arviolta 12 minuuttia. Edessämme istuva homopari pussaili ja kuherteli, toisella puolen ollut ulkomaalaismies kailotti puhelimeensa. Tämäkin siirtymätaipale eteni nopeasti ja jäimme suurimman joukon mukana pois keskusasemalla.

Kastrupin juna-asema oli vähän kolkko.

Juna Hesaan.

Hotellimme oli sama jossa yövyin viimeksin, Cabinn city. Tämä budjettihotelli sijaitsi reilun puolen kilometrin matkan päässä rautatieasemalta, osoitteessa Mitchellsgade 14. Löysimme perille ykkösellä. Respantäti otti meidät hyvin vastaan, huonekin oli vielä tallella myöhäisestä tuloajankohdasta huolimatta. Jonkinlainen lappu minun piti täyttää. Huoneen saimme kolmannesta kerroksesta. Respa kysyi millaisen vuoteen haluaisimme. Viimeksi täällä oli kerrossängyt ja sellaiseen olimme varautuneet nytkin, mutta saimme tuplavuoteen (joskin sängyn yläpuolella oli vielä kerrossänky). Huonekaan ei ollut niin kuuma kuin viimeksi, silloin jouduin kärvistelemään kolme yötä tuskaisessa ullakkokerroksen huoneessani. Muuten huone oli sellainen kuin muistinkin; tilaa oli niukalti ja muistutti laivan hyttiä suihkua myöden. Budjettihotelli mutta siisti huone ja petivatteet olivat hyvät. Nopea netti toimi loistavasti ja huoneen hintaan kuului vielä aamiainenkin.

Hotellimme oli Mitchellsgadella.

Huone.

Kauaa emme huonettamme ihmetelleet, lähinnä sen verran, että saimme laskettua kamat käsistämme ja lähdimme sitten heti illallistamaan kun kerran alkoi olla jo myöhä. Etukäteen olimme googletelleet Vesuvio-nimisen italoravintelin Rådhuspladsen 4:ssä (eli Raatihuoneenaukiolla), sinne oli ehkä 700 metrin kävelymatka. Ei satanut mutta oli jostain syystä kovin pimeää, tanskalaiset eivät tuntuneet arvostavan katuvalaistusta kovinkaan korkealle. Ravintola löytyi kuitenkin nopeasti ja pääsimme sisään hetken odottelulla. Tilasimme pizzet, juomaksi sitruunalimua ja olutta. Maksoi tippeineen 400DKK, eli n. 56€, oli aika kallis pitseruuaksi. Tarjoilija osasi hämmästykseksemme muutaman sanan suomeakin.

Illallisravintolamme Vesuvio.

Kippola sisältä.

Kävimme vielä 7 eleven -pikkukaupassa hakemassa hieman juomista. Ulkona oli jääkylmä, joten emme jaksaneet hengailla kylillä tällä kertaa pisempään vaan palasimme hotellille. Tivoli oli vielä auki täyttä päätä. Tanskalaiset ymmärtävät, että asenne talvea kohtaan ratkaisee. Meillä laitetaan kaikki kesäkiva kiinni viimeinen päivä heinäkuuta ja talven vietto alkaa 1. elokuuta. Ja sitten ihmetellään, miten helkkarissa Suomessa kestää talvi niin jumalattoman pitkään. Ei kestäisi jollei annettaisi periksi niin helpolla.

Ströget-kävelykadun alkupäässä.

Tivoli iltavalaistuksessa.