torstai 27. joulukuuta 2018

620# Luettua ja katsottua, 15

1. Jack Kerouac - Matkalla (kirja)


Pahinta scheissea mitä on pitkään aikaan tullut vastaan. Yleensä annan kirjalle sata sivua aikaa saada minut vakuuttuneeksi, että se kannattaa lukea loppuun. Tässä tapauksessa pelkkä esipuhe oli 111 sivun mittainen, josta jaksoin lukea ensimmäiset kolme sivua. Varsinaista tarinaa luin sen sata sivua, lähinnä lento- ja junamatkojen ajankuluksi, kunnes totesin, että on järkevämpi tuijotella tyhjyyteen kuin lukea tätä roskaa. Tarinassa ei ollut minkäänlaista järkeä, edellinen lause ei ohjannut seuraavaa. Pelkkää sekavaa tekstiä. Tulee mieleen kouluaikojeni saksan kielen aineeni, jossa laitoin kaikki tietämäni saksalaiset sanat peräkkäin ja toivoin niiden muodostavan järkevän kokemuksen. No, ei muodostanut. Sivuja teoksessa oli 440, pientä fonttia, ei kappalejakoja, eikä mitään millä olisi voinut tauottaa lukemaansa. Normaalisti jättäisin kirjat arvioimatta joita en saa luettua, mutta tämän kerran täytyy antaa varoitus totaalisesta ajantuhlauksesta. Välttäkää viimeiseen asti tätä.

























2. Lana Wachowski, Lilly Wachowski - Matrix (elokuva)


Olen yrittänyt katsoa tätä leffaa muutaman kerran aikaisemminkin, mutta jäänyt aina kesken. Pp kuitenkin fanittaa jostain syystä tätä elokuvaa, joten päätin nyt katsoa pätkän pois sisullakin. Juoni vähän erikoinen, liiaksi räiskettä ja liikaa uhmattiin fysiikan lakeja. Juonikin oli vähän sekava, ja puoli tuntia liian pitkä leffa. Elokuva oli viime vuosituhannelta, siihen nähden oli saatu varsin näyttävät elokuvatehosteet. Toimintaelokuvaan oli saatu yksi nainenkin mukaan hempeilemään, joskin se oli vähän väkisin tuotua ja kömpelöä. Arvosana 2/5.






















 

 


3. George Orwell - Eläinten vallankumous (kirja)


Klassikkoteos Orwelilta, jonka olin jättänyt tähän päivään asti lukematta, vaikka aiemmin pidinkin kovasti hänen 1984-romaanista. Kirjan ohuus hämmästytti ensi alkuun, siinä oli vain 126 sivua. Oikein sopiva minunlaiselle laiskalle lukijalle. Juoneltaan onnistunut poliittinen satiiri oppitarina vasemmistolaisesta yhteiskunnasta. Arvosana 5/5.

























4. Quentin Tarantino - Resevoir dogs (elokuva)


Tarantinon debyyttifimi Reservoir dogs oli jäänyt jostain syystä näkemättä, mutta nyt leffa tuli taannoin telkkarista ja pääsin tämän epäkohdan korjaamaan. Aluksi sekavalta vaikuttanut juoni käsitteli pieleen menneen ryöstön jälkiselvittelyä. Verellä mässäiltiin muttei niin paljon kuin myöhemmissä elokuvissa. Semmoinen koukuttava jenga tästä kuitenkin puuttui ja elokuva oli harvinaisen tylsä Tarantinon leffaksi; paras kohtaus nähtiin heti alussa kun ryöstökopla jutteli niitä näitä kahvipöydässä. Arvosana 3/5.


























5. Baltasar Kormákur - Everest (elokuva)


Vaikka ohjaaja olikin islantilainen, niin tositapahtumiin perustuvasta elokuvasta oli saatu niin jenkkileffa aikaiseksi, että se oli suorastaan irvokasta. Minua oli varoitettu etukäteen, että elokuva olisi tylsä, ja sitä se toden totta olikin. Näyttelijät menivät sekaisin, ei oikein tiennyt kuka oli kuka, kun kenessäkään ei ollut sellaista "potkua". Juoni oli vähän kömpelöä; ensin hengailtiin ja naureskeltiin, sitten käveltiin hetkessä vuorelle ja sitten kävi hullusti. Ihan nevari-leffa alunperinkin, en olisi edes katsonut ellei tätä olisi mainostettu telkkarissa niin hyeenasti. Eniten kiinnitin elokuvassa huomiota siihen viimeiseen pelastujaan, joka ei jostain syystä käyttänyt lopussa hanskoja. En itsekään meinaan hyväksy hanskojen käyttöä sillä perusteella, että sormet palelevat - pidän sitä jopa heikkouden merkkinä koska "sen verran ihmisen täytyy pystyä sietämään kurjuutta" (eri asia sitten tietysti jos kyseessä on hammaslääkäri, keinosiementäjä, maalivahti, tms). Tältä jätkältä piti tosin kädet kyllä amputoida... Mutta, arvosanaksi elokuvasta 2/5.



























6. Luc Besson - Leon (elokuva)

 

Elokuva oli hieman ajan syömä, tämä on voinut toimia ysärillä huomattavasti paremmin kuin nykyään. Ranskalainen ohjaaja, mutta elokuva meni kyllä jenkkiroskaksi loppua kohden. Kai tässä oli yritetty myös hakea jotain paheksuttavaa kiellettyä hedelmää, joka ei ainakaan minuun uponnut sitten mitenkään. Juonikin oli varsin ennalta-arvattava. Näyttelijät symppiksiä, erityisesti Gary Oldman oli hyvähkö. Kyllähän tämän nyt katsoi muttei mikään hitti, arvosana 3/5.


























7. Hege Storhaug - Islam 11. vitsaus (kirja)


Norjalaisen naiskirjailijan mietteitä rauhan uskonnosta, jossa ei vältellä maalaamasta piruja seinille nykyajan eikä ennen kaikkea tulevaisuuden osalta. Aikamoista synkistelyä Euroopan kohtalosta. Pari lukua oli ihan mielenkiintoista mutta muuten aika raskasta luettavaa 500 sivun edestä jossa läpikäytiin suuria, sunnia ja haditheja ja miten ne vaikuttavat islamiin. Hieman kärjistettyjä näkemyksiä, mutta kuinka oikeaan ne sitten lopulta osuivatkaan, jää nähtäväksi. Arvosana tulee vain 2/5 lähinnä kirjoitustyylin vuoksi, mutta ilman muuta lukusuositus maailmanhalaajille.


























8. Kang Chol-hwan / Pierre Rigoulot - Pjongjangin akvaariot (kirja)


Melko typerästi nimetty kirja pohjoiskorealaisesta Kangista, joka joutuu 9-vuotiaana Yodokin keskitysleirille muun perheensä kanssa äitiä lukuunottamatta, kollektiivisena perherangaistuksena kun isoisä oli jotenkin sikaillut. 10 vuoden leirikuvaus, pari vuotta maaseudulla ja lopuksi pakeneminen Kiinan kautta Etelä-Koreaan, siinäpä se tarinan juoni. Olen ennenkin lukenut näitä vastaavia teoksia. Melkoinen sissi sitä saa olla selvitäkseen leiriltä, jossa auttaa vain oma itsekkyys ja toisten avunanto. Arvosana 3/5.

























9. Mark Manson - Kuinka olla piittaamatta paskaakaan (kirja)


En edes muista kuinka kauan tätä teosta sai jonotella kirjastossa, lähemmäs puolisen vuotta. Siinä ajassa ehdin jo unohtamaan, miksi alunperin edes halusin saada tämän kirjan lukulistalleni. Ehkäpä pidin rohkeana laittaa kirjan nimeen kirosanan, tai sitten vain luin jonkun hauskan arvostelun Hesarista. Joka tapauksessa, kiroilua oli kirjassa vähän liikaakin, sellainen ei oikein sovi asiateoksiin. Kenties pitkän jonotusajan vuoksi ennakko-odotukset kirjaa kohtaan olivat kasvaneet liian suuriksi, olihan tämän pakko olla hyvä kun oli niin kovin suosittu. Selkeästi erilainen kuin muut elämäntapaoppaat, jopa yksi parhaimmista mutta silti vähän floppasi. Käytännön esimerkit olivat hyviä, mutta ei tämän luettua tullut yhtään sen viisaammaksi. Arvosanaksi putkahtaa 3/5.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti