511# Lappi, 3

21.3.2017, Tuesday, +0, Clear, Kemijärvi

Kahdeksalta heräsimme ja yhtä hyvin oli nukuttanut kuin edellisinäkin öinä. Aamiainen naamaan ja sen jälkeen mietimme mitä tekisimme. Itä-Suomun rinteet avattaisiin vasta kello 11, Pp mieli sinne mutta itse totesin etten kyllä mäkeen uskaltautuisi.

Puoli yhdeltätoista kävimme palauttamassa edellisenä päivänä vuokraamamme lumikengät ja hommasimme samalla Pp:lle hissilipun kolmeksi tunniksi. Aika kallis mielestäni, jos kolmen tunnin lippu maksoi 33€ + latauskortti vielä erikseen 7€ (joskin sama lippu kävi joissain muissakin laskettelukeskuksissa). Ajoin Pp:n Itä-Suomulle, hissit olivat jo auki (suljettiin klo 16.15). Oli siellä muutama muukin laskija, mutta aika hiljaista oli edelleen. Katsoin Pp:n ensimmäisen laskun, totesin likan osaavan homman ja lähdin pois kylmästä värjöttelemästä.

Rinne.

Ajoin Tuulenpesään kysymään, oliko mun Metallica-pipoa siellä näkynyt, mutta eipä ollut. Se oli varsin masentava uutinen, olin varma, että sinne se oli pudonnut kun sen siellä olin viimeksi nähnyt. Join kuitenkin kaffet siinä samalla, ennen kuin palasin mökille viemään auton parkkiin. Oli kaunis ilma edelleen, joten päätin lähteä hieman kävelemään. Reilut pari kilometriä olin kävellyt kun Pp lähetteli tekstarin, että oli jo hapottanut jalkansa ja mieli kotiin ennen kolmen tunnin aikarajaa. Palasin sitten takaisin ja hain hänet rinteiltä.

Hetken ihmettelimme mökillä. Etsin epätoivoisesti pipoani, ja kas kummaa, sehän löytyikin sitten naulakon alle pudonneena (mielestäni olin kyllä jo aiemmin katsonut sieltä). Funtsailtiin sitten mitä tekisimme. Otimme auton ja ajoimme Kemijärven keskustaan, sinne oli ehkä 45 kilometrin matka. Maisemat olivat varsin lappimaisia, hirveästi ei ollut liikennettäkään. Rengaspaineen varoitusvalo oli palannut vielä alkumatkasta, mutta lähti pois ennen kuin saavuimme Kemijärvelle, joten emme jaksaneet käydä ilmanpaineitakaan tarkistamassa. Tankkaamaan kuitenkin jouduimme.

Kemijärven kirkko.

Kemijärvettä.

Sudet saapuvat.

Kävelimme kylillä hetken aikaa. Melko mitätön paikka. Menimme sitten syömään pitzet Mestarin kievari-ravintolaan. Lounasaika oli jo mennyt, olimme ainoat asiakkaat. Paikka oli siisti ja ruokakin ok, annan tästä 3/5. Pp:n tilaama poropitze näytti kyllä hyvältä, ja maistuikin sen mitä maistoin, joskin vähän suolainen. Siinä oli kuitenkin ananasta, joten en siksi sitä voinut tilata. Mä en tiedä kuka ihmeen urpo on keksinyt ananaksen pitseen? Sellainen pitäisi tuomita rikoksesta ihmisyyttä vastaan.

Mestarin kievari.

Pitseä naamariin.

Pistäydyimme huoltsikan lisäksi myös S-marketissa ostoksilla, Suomulla kun ei ollut mitään kauppaa lähistöllä, lähin piskuinen market taisi olla Joutsijärvellä ja sinnekin oli 18 kilometrin matka. Ajelimme sitten takaisin mökille, lämmitimme saunan. Ilta kului sipseillä ja televisio-ohjelmia katsellessa.