maanantai 28. marraskuuta 2016

486# Hammaslääkärissä, 4

Olin jo viikkoja kuukausia lykännyt hammaslääkärikäyntiä. Hammaslääkärissä käyntihän on kamalinta mitä voi housut jalassa tehdä. Mulla on sulakkeet olleet perinteisesti aika surkeessa kondiksessa, semminkin kun en viimeksikään saanut kaikkea hoidettua. Jotenkin asia oli kummittellut mielessäni jo pitkään. Lopulta sain kerättyä sen verran rohkeutta, että soitin ja varasin ajan yksityiseltä, missä olen tottunut käymään. Harmi vain, että tuttu hammaslääkärini oli siellä lopettanut. Ajan sai yksityiseltä nopeasti, siihen ajankohtaan kuin halusi.

1. kerta:
18.10.2016, Tuesday, +5, Clear
Ennakkotunnelmat: 3/5. Aikani oli heti klo 8, joten en ehtinyt kauheasti jännittämään, vaikkakin yöunet muuttuivat katkonaiseksi klo 4 lähtien. Lisäksi ajoitin saapumiseni tarkasti, etten ehtinyt viettämään juurikaan aikaa siinä odotussalissa. Taisin olla heti aamun ensimmäinen asiakas, joten ei ollut viivästyksiäkään.

Toimenpide: 4/5. Hammaslääkäri oli nuori kaunis nainen. En tiedä huomasiko hän hämmästykseni vai oliko asiaan tottunut kun esitteli itsensä tittelin kera, aivan kuin varmistaakseen, että olen varmasti ymmärtänyt juuri hänen olevan The Lääkäri.

Viimeksi kun kävin pelkässä tarkastuksessa, tuntui sekin vittumaiselta kun se pisteli niillä piikeillä ikeniin. Nyt oli vain hieman ronkintaa, ei tuntunut juurikaan pahalta. Vähän ärsytti, kun pitää aina röntgenkuvata leukaa ja hampaita, se maksaa sitten niin saakelisti lisää + arveluttaa minkä syövän siitä saa. Mutta helppo ja nopea keikka, eikä kirpaissut kuin vain kukkarosta. Lisäkertoja oli kuitenkin luvassa, sillä kolme holaria löytyi leegoista, hammaskiveä ja bonuksena pitäisi poistaa yksi viisureista. Multa ei ole koskaan hammasta poistettu, ja kauhujuttujen lukeminen netistä ei asiaa helpota.

2. kerta:
28.10.2016, Friday, +9, Wet
Ennakkofiilikset 2/5. Jännitti huomattavasti enemmän kuin tarkastuskäynnillä, koska tänään oli äksöniä luvassa. Aika oli taas klo 8, yöunet olivat jääneet minimiin.

Toimenpide 3/5: Homma käynnistyi vauhdikkaasti, eikä alkuun turhia hölötelty: kauhusta vapiseva ukko penkkiin makkoomaan, puudutuspiikit molemmille puolin yläleukaa ja sitten porat laulamaan. Se kävi varsin nopeasti, kahden hampaan paikkauksessa ei kauaa mennyt. Hammaslääkäri vaikutti pätevältä, oli tainnut ennenkin paikata hampaan jos toisenkin. Puoli tuntia ja kolme hunttia myöhemmin olin jo pihalla naama puutuneena niin, ettei puhumaan pystynyt tai silmiään liikuttamaan. Puudutusta kesti about neljä tuntia.

Jälkitunnelmat: 1/5: Puudutuksen jälkeen suuta särki yhden päivän, mutta toista puolta yläleuasta vihloi viisi päivää, ja purra ei uskaltanut ja muutenkin hammas tuntui viikon ajan aralta. Tämä oli kuulemma normaalia. Mun mielestä hammas ei ole palautunut täysin ennalleen vielä kuukauden jälkeenkään. Toivottavasti ei jäänyt mitään pysyvää vikaa.

3. kerta:
4.11.2016, Friday, -2, Partly cloudy
Ennakkotunnelmat: 3/5. Aika tuttuun tapaan kahdeksalta aamulla. Jännittämisen olin aloittanut vasta klo 5.30, joten edistymistä.

Toimenpide 2/5. Kolmen vartin aika, joten saihan siinä taas minuutteja laskeskella. Tänään oli luvassa yhden hampaan paikkaus + hammaskiven poisto. Ensimmäinen oli tuttua k(a)uraa, mutta jälkimmäisestä olin lintsannut useamman vuoden ajan, koska viimeksi kun hammaskiveä poistettiin, se tuntui niin pahalta että olin jo pyytämässä toimenpiteen keskeytystä, mihin sen aikainen hammaslääkärini ei suostunut. Tällä kertaa kokeiltiin jotain uutta ultraääni-vimpainta. Ääni oli paha ja tuntemukset samoiten. Plussapuolena se, että se oli nopeampi toimenpide kuin se jyrsintä. Täytyy kyllä sanoa, että jos jokin asia stressaa mieltä, niin hammaslekurissa se tehokkaasti unohtuu. Kolmen vartin aika oli tällä kertaa, yhtään kauempaa en olisi kestänytkään.

Jälkitunnelmat: Hammaslääkäri varoitti, että käynnin jälkeen suu olisi kipeänä mutta ei ollut. Edellinen paikkaus tosin jiulii vieläkin, mutta tämänkertaisesta käynnistä pystyy antamaan jälkifiilikset 4/5.

4. kerta
23.11.2016,  Wednesday, +4 drizzle
Ennakkotunnelmat: 1/5. Tänään olisi viisauden hampaan poisto. Pataan tulisi siis kunnolla. Olin pelännyt tätä koko elämäni, eikä multa ei ole koskaan aiemmin poistettu hammasta. Hammaslääkäristä tuli monta muistutustekstaria, ja joka kerta toivo heräsi, että ovat joutuneet perumaan aikani. Rukouksiin ei kuitenkaan vastattu, hammaslekuri ei ollut sairastunut eikä talo ollut romahtanut.

Ajan olin varannut iltapäiväksi, pääsisi sitten töiden jälkeen suoraan kotiin lepäämään. Etukäteen kävin syömässä pitsan, jotta energiaa riittäisi loppupäiväksi. Operaation jälkeen ei syödä mitään kuin korkeintaan pillillä. Harjasin hampaat huolellisesti. Valmistautumista henkisesti pompottelemalla stressipalloa työpaikan seinään tehden muut kollegat hulluksi. Ja mitä jännitykseen tulee, niin mulla oli ollut kauhunsekainen tunne jo maanantaista saakka, perhoset myllersi vatsassa eikä uni meinannut yöllä tulla. Päivän mittaan paniikki kasvoi. Sitä luulisi, että jännityksen tunteellakin olisi joku raja, mutta mitä vielä. Paniikki kasvoi kasvamistaan, mitä lähemmäksi aika kävi. Odotushuoneessa olin vähän liikaa etuajassa jossa mulla oli jo vaikeuksia istua paikallani. Hammaslekuri myöhästyi vielä viisi minuuttia.

Toimenpide: 1/5. Ihminen elättelee usein toiveita selviytymisestä ja helppoudesta. Jopa tällainen kyynikko kuin minä. Yritin järkeillä, että ei kai tämä niin kauhea kokemus voi olla kuin usein puhutaan. Todennäköisesti operaatio sijottautuisi hammaslääkärikokemusasteikollani jonnekin ikeneen avauksen ja juurihoidon väliin.

Ensimmäiseksi sanottakoon, että mä olen allerginen adrenaliinipuudutteille. Nytkin mua oli puudutettu monesti eikä mitään ongelmia mutta annas olla kun aletaan tekemään jotain sellaista missä veri lentää niin slaagi tulee varmasti. Siinä vaiheessa kun hammaslääkäri pisti kolmatta piikkiä naamariin, niin mielessä kyllä piipahti ajatus, että nyt ei varmaankaan hyvin käy. Hammaslääkäri kyseli jossain vaiheessa pyörryttääkö, en saanut enää mitään vastausta enää suustani. Havahduin sitten hikilammikosta. Tuskin siinä nyt oli kovin pitkään otettua lukua, mutta hävetti kyllä kauheasti. Ainoa positiivinen kokemus oli, että itse hampaan repiminen ei juurikaan sattunut - tuntui toki henkisesti häijyltä - ja toisaalta aikaakaan ei varmaan kulunut varttia enempää. Mutta olin sen jälkeen aivan pyörryksissä ja piti hetki vetää happea odotussalissa ennen kuin uskalsin lähteä ulos. Hintakin oli melko halpa, ei maksanut kuin hiukan päälle satasen. Lisäksi sain hampaan mukaani. Hammaslääkäri sanoi että voi esitellä hammasta sitten muille, miten käy kun ei harjaa hampaitaan tai laittaa se vaikka kokislasiin lillumaan ja katsoa kauanko se säilyy.

Jälkimainingit: 1/5. Metromatka meni edelleen puolipyörryksissä. Suu täyttyi verestä ja sitä sai syljeksiä koko illan pikkutunneille saakka. Otin buranaa. Vielä nukkumaan mennessä veri tulvi suuhun. Sain syödyksi palan jäätelöä ja palan jukurttia. Yöllä heräsin klo 2.30 järkyttävään särkyyn, mutta burana auttoi nopeasti.

Verta valui vielä seuraavan päivän, kolmantena päivänä alkoi tuntumaan kyllä paremmalta. Kyllähän naisetkin vuotaa verta monta päivää kuolematta, joten kai sama onnistuu miehiltäkin? Leuka ei oikein ottanut auetakseen, syöminen oli hidasta ja vaivalloista, pehmeät ruuat olivat suosiossa. En oikein uskaltanut harjata hampaita viisurin lähettyviltä, ja mä en oikein tiedä mitä paskaa sieltä montusta valui, mutta maku suussa oli todella järkyttävä. Epäilemättä myös dunkkasin tavallista pahemmalta, joten pahoittelut vaan lähimmäisille.

Nyt on kuitenkin hyvät fiilikset kun sai itsestään irti tämän hammashomman (pun intended). Jos ei ihmeempää esiinny, niin saa taas olla vuoden verran rauhaksiin ilman hammaslääkärivisiittejä. Pelko ei lähtenyt mihinkään, vaikka kuinka hammaslääkärissä ramppaisi. Makaaminen suu auki on ehdottomasti vaikempia asioita mitä first worldissa joutuu tekemään.

8 kommenttia:

  1. Vahalla olet paassyt. Mulla on jo 5 implanttiakin ja 2 lisaa tulossa. Alaleuan visurit ei oo puhjennut ja on ihan makuuasennossa siella ienten sisalla. Laakaritkin kalpenee kun nakee rontgenkuvia niista eika kukaan halua koskea.
    Viimesen hampaanpoiston jalkeen monttu ei meinannut parantua ja pari kuukautta operaation jalkeen sielta pullahtikin ulos pieni hampaan/luun kappale. Sen jalkeen on parantunut hyvin.

    Kannattaa huuhdella suuta suolavedella, se auttaa ja puhdistaa. Ja taalla sanotaan etta toimenpidepaivana ei saa sylkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, eipä käy kateeks. Sulla käynyt kyllä sitten huono tuuri. Mä yritän ammentaa rohkeutta kun siinä Cast Away-leffassa kun se jätkä joutuu irrottamaan itteltään hampaan luistimen avulla, että onneks ei semmoseen tarvitse sentään mennä :)

      Poista
  2. Mäkin sain viime keväänä tilattua ajan hammaslääkäriin. Heti 8 vuoden jälkeen. ;) Varsinaisia reikiä ei ollut, paikanvaihtoja kylläkin, röntgenkuvat koko leuasta sekä täyspuhdistus hammaskivestä ja tummentumista = 800 euroa. Eli satanen per vuosi. Ei paha. Mulla on siitä rapsaluonnoskin, joka on jäänyt julkaisematta. Kehtaiskohan sitä tunnustaa, miten surkea hammaslääkärin asiakas olen..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla tuntuu olevan teräshampaat sit. Mulla menee tonni vuodessa :|

      Poista
  3. Varmasti paras ikinä lukemani hammaslääkärirapsa :D

    Mä olen jo tässä vartonut, että koska tulee kutsu hammaslääkäriin, kun yleensä se on pruukannut tulla marraskuussa. Ei oo näkynyt, eikä oikeastaan haittaa... Mutta täytyyhän sille tädille käydä jättämässä rahaa joka vuosi, jotta voi sitten lueskella sen nimeä maakunnan parhaiden tienaavien listalta veropäivänä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on juu. Kyllä ne soittelee sieltä yleensä kun aika on kulunut, älä huoli :)

      Poista
  4. Nyt kun olet päässyt pälkähästä, voin kertoa sulle kamalimmat tapaukset hampaanpoiston jäljiltä. He nimittäin tulevat meille hoitoon. Samoin kuin tapaukset, joilta poistetaan hampaita nukutuksessa, kun se ei muuten onnistu.
    Enhän mä voikaan, kun sähän menet vuoden päästä uudelleen ja kolme viisuria on vielä jäljellä ;)
    Itse en ota koskaan puudutusta ennen porausta, kun se poraaminen ei tunnu juuri miltään. Kysyin kerran h-lääkäriltä, mistä johtuu ettei poraaminen satu. Hänen selityksensä mukaan mulla on hermot niin syvällä.
    Ps. vinkkinä: monet hammaslääkäripelkoiset ottavat Diapamia ennen hammaslääkäriin menoa.

    VastaaPoista