torstai 15. syyskuuta 2016

477# Marseille 4

26.8.2016, Friday, +34, Scattered clouds, Paris

Nukuin aika hyvin, mitä nyt pari kertaa heräsin kadulta kantautuvaan möykkään. Jotain peltiä siellä potkittiinkin. Muuten sai nukkua tänään puoli tuntia pidempään, aamiaiselle suunnattiin vasta klo 8.30. Testasin mango-jugurtin, oli ehkä pahin syömäni jugurtti koskaan, 0/5.

Tänään oli vuorossa kotiinlähtö, joten huoneessa sitten taas vaihteeksi kamojen pakkausta. Kävimme kysymässä respasta, jos voisimme pitää huoneitamme klo 13 saakka, se helpottaisi lähtösuunnitelmiamme, mutta huoneisiimme oli jo seuraava varaus, joten check out piti tehdä klo 12 mennessä. Aamupäivä menikin vähän kyttäilyksi; kävimme kuitenkin tekemässä pienen kävelylenkin läheisellä Rue Saint-Ferreolin ostoskadulla. Hiljaista oli meininki. Poikkesimme myös Galeries Lafayette-tavarataloon. Siistin näköisiä kledjujahan siellä. Suomessa kun kaikilla ukoilla on aina sellainen ruutupaita, mutta johtunee siitä ettei meillä myydä muunlaisia paitoja. Täällä oli hienoja paitoja kyllä myynnissä, mutta maksoivatkin pitkälti toista sataa euroa, joten kauppaan jäivät. Palasimme hotellille tyhjin käsin.

Place Felix Baret jatkui myöhemmin Rue Saint-Ferreol -ostoskatuna.
H&M:n fasadi.
Préfecture des Bouches-du-Rhône. Jonkinlainen virastotalo ilmeisesti?

Hotellilla ehti vielä tunnin verran lepäämään, käymään vessassa ja pakkaamaan loput kamat ennen kuin poistuimme respaan ja teimme check outin. Täälläkin joutui maksamaan jonkun hotelliveron, se oli tällä kertaa 9€ / naama. Jätimme vielä hetkiseksi laukut säilöön hotellille, ja menimme syömään hodarit ja quiche lorrainit La Samaritaineen, jossa olimme olleet jo keskiviikkonakin. Siinä menikin sen verran aikaa, ettemme ehtineet enää maailmanpyörään - emme olleet varmoja, kauanko yksi rundi siinä olisi kestänyt. Tai no, oltaisiin kyllä ehditty, mutta porukoilla on aina ihme tarve olla lentokentällä niin jumalattoman paljon etukäteen. Haimme laukut hotellilta ja menimme lähistöllä olevalle taksitolpalle. Semmoinen 100-vuotias ukko sanoi heittävänsä meidät 50 €:lla kentälle. Vähän pelotti pelotti papparaisen kyydissä, mutta hyvin ja nopeasti löysi perille ilman navigaattoria, joskin kentällä tehtiin jonkinlaista remppaa, eikä aivan oven eteen kuski onnistunut ajamaan. Eikä ukottanut fyrkkaa, antoi pari euroa alennustakin - mittari oli ollut raksuttamassa eikä ihan 50 €:lla oltaisi selvitty.

Mese alle ja lentokentälle.

Kentällä emme osanneet tehdä automaatissa check iniä lennoille, kun meillä oli koneenvaihto Pariisin Charles de Gaullen kentällä. Virkailija oli katsonut epätoivoista ihmettelyämme ja tuli sanomaan että hän voi tehdä check inin puolestamme. Koska olimme vielä niin aikaisin liikkeellä, emme saaneet laukkua baggage dropiin, vaan piti odottaa 30 minuuttia ennen kuin se aukesi. Menimme sitten juomaan baariin kaljat.

Baggage dropiin jonottaessamme joku feikki äijä puheli muka pelkkää englantia ja säälittävää esittäen koitti ukottaa jonottajilta euroa, joka häneltä kuulemma vielä puuttui että pääsisi Glasgow'hun. Tunnisti meidätkin suomalaisiksi ja kinusi rahaa. Suuttui sitten kun ei annettu. Mutta kai nyt kaikki tuollaisen tajuaa ukottajaksi ja sellaiselle ei pidä missään nimessä antaa sentin senttiä. Joku toki nytkin antoi, sitten äijä siirtyi eteenpäin ja aloitti pummimaan fyrkkaa taas röyhkeästi seuraavilta. Huhhuh.

Baggage drop sitä vastoin ei maksanut meiltä mitään, vaikka sen piti kustantaa se 25€ kuten mennessäkin. Siirryimme turvatarkastuksen jälkeen kansainväliselle puolelle, jossa ei oikein ollut yhtään mitään. Yksi pieni kioski ja yksi pieni kusinen kahvio. Hengailimme puoli tunia penkeillä, siirryimme sitten vielä kahvion puolelle. Otimme faijan kanssa pienet viinit. Valitsin roseeta, se oli aika karmivaa.

Lentoasema ei tarjonnut mukavuuksia.

Lentomme lähti ajoissa. Paikkamme olivat rivillä 23, melkein viimeisiä rivejä mitä koneessa oli. Huono läppä, sillä Pariisissa oli aika vähän aikaa vaihtaa konetta. Mulla oli ikkunapaikka. Matka meni nopeasti, join tarjotun vissyn ja söin 15 gramman pussin suolapähkinöitä, ne olivatkin tosi hyviä.


Ranskaa alla.

Matkaa Pariisiin oli 650 km, lento kesti 1h30min, ja laskeutui aikataulun mukaisesti. Hienosti näkyi mielettömän kokoinen Pariisi koneen ikkunasta, vaikken Eiffel-tornia bongannutkaan. Aurinko paistoi täydeltä teholta, ja lämpöäkin oli hulppeat 34 astetta. Itse lentokentälläkin oli hyvin kuuma. Saavuimme F-terminaaliin; en tiedä sitten onko se kotimaan terminaali, sillä Helsingin lento lähti D-terminaalista. CDG:n kenttä on iso kuin mikä, ja etäisyydet terminaalien välillä verrattaen pitkiä ja jouduimme ensin poistumaan F-terminaalista ulos saakka. Tiesimme sitten joutuvamme vielä uudestaan turvatarkastukseen ja vaihtoaikaa oli vain tunti, joten hieman hermostutti. Hiki päässä marssimme puolijuoksua D-terminaaliin, onneksi kyltit neuvoivat perille hyvin. Turvatarkastukseenkaan ei ollut juuri jonoa, joten pääsimme reilussa puolessa tunnissa uudelle lähtöportille. Siinä jäi sitten vielä aikaa jopa käydä vessassa, kaupassa ja baarissa, semminkin kun Finnairin kone tuli Helsingin suunnasta hieman myöhässä. Tästä syystä lähtökin viivästyi 10 minuuttia. Ikkunasta ihmettelimme lentokoneiden välissä toikkaroivaa kisseä.


Paris Charles de Gaullen kenttää.

Koneessa paikkamme olivat jälleen koneen takaosassa, rivillä 29. Kone ei ollut täynnä, ei edes puolillaan. Edessäni istui yksinäinen transvestiitti, sen piti tietysti laskea tuolinsa mun syliin. Vaikka olimme Air Francen lennolla, itse lentokone ja miehistö olivat Finnairin, joten ostin tutun setin shampanjaa ja sipsejä. Matka sujuikin mukavasti niitä nauttiessa illan pimetessä.

Puoli yhdentoista aikoihin laskeuduimme Helsinki-Vantaalle. Yhteinen matkalaukkumme tuli neljäntenä, enpä muista koskaan aiemmin veskamme tulleen ensimmäisten joukossa. Uskomatonta, että se edes ennätti koneenvaihdosta mukaan. Kävimme sitten vielä lentokentän Alepassa hakemassa hieman suupalaa, ennen kuin suunnistimme taksilla kotiin.

Matkalaukkua vartoomassa.

****


Marseillesta irtoaa arvosanaksi 4/5. En nyt ihan heti varmaan lähde sinne uudestaan - enkä välttämättä edes Ranskaan - mutta oli kohteena parempi kuin mitä odotin. Ilmasto oli fantastinen. Meitä ei ryöstetty eikä pelottanut kaduilla edes kulkea - joskin hotellimme oli aivan keskustassa emmekä liikkuneet yöaikaan ulkona. Toisaalta, enpä ihmettelisi jos siellä joskus jotain ikävää tapahtuisi, valitettavasti. Näkemistäkin riitti sopivasti juuri vajaalle viikolle. Ehkä sen biitsin olisi voinut käydä testaamassa - ja maailmanpyörän, jos olisin ollut vaikkapa Pp:n kanssa matkassa. Miinuksia tulee siitä, kun jotkin asiat ovat hankalia hoitaa kielimuurin takia ja toisaalta se ranskalainen keittiö on skeidaa ja yliarvostettua. Kaupunki itsessään oli vähän kolho ja ruma, seinät oli töhritty kahden metrin korkeudelta kuten Milanossakin, ja ennakkoon opaskirjoissa oli varoitettu alati väreilevästä virtsanhajusta, mutta ei tähänkään nyt montaa kertaa törmätty. Jos kusta mielii haistella niin kannattaa suunnata Helsingin Kallioon, siellä siihen todennäköisemmin törmää.

Muuten ihan ok reissu ja kohde.

4 kommenttia:

  1. Kiitos taas rapsasta! Ootkos muuten käynyt jo Puolassa? Krakovaa suosittelen lämmöllä. Ja sinne Intiaan... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesällä oli vaihtoehtona Riika tai Krakova. Päädyin sitten Riikaan kun se oli helpompi kohde toteuttaa yksin. Jos krakovaan menee niin sit kyl täytyisi ehdottomasti mennä ekskursiolle Auswitziin, mutta se olis ollut ikävä kohde tehdä yksin. Puolasta ei ole maabongausta, mutta on monta kertaa pitänyt mennä.

      Poista
    2. Joo Krakovaan ehdottomasti! Suolakaivoksille, Schindlerin tehtaalle, vanhaan kaupunkiin, juutalaiskortteleihin, kahviloihin, linnaan, Auschwitziin... Oltiin Krakovassa viikko muutama vuosi sitten, mieli tekisi mennä uudestaankin. Taivaallisen hyvää ruokaa ja halpaa!

      Poista
    3. Juu, siellä tuntuu olevan näkemistä. Täytyy kyllä laittaa tuo paikka korvan taakse.

      Poista