tiistai 5. huhtikuuta 2016

447# Bratislava

23.3.2016, Wednesday, +11, Overcast, Bratislava, Slovakia


Bratislavaan.

Heräsimme aikaisin. Pp ei diggaa ikkunaverhoista, joten tuntui että ulkona oli ollut valoisaa jo tuntikausia. Puoli kahdeksalta ylös, sitten testaamaan hotellin aamiainen. Ei ollut mikään erikoinen. Leipää, nakkia, croissantteja, laihaa kahvia.

Olimme suunnitelleet tekevämme ekskursion naapurimaahan, Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan. Paikkaa oli dissattu aika lailla kaikissa arvosteluissa, mutta saisihan siitä maabongauksen jos ei muuta. Matka tosin oli pitkä, 2h40min junalla suuntaansa, mutta kun Pp:kään ei asiaa sen suuremmin vastustellut niin ei muuta kuin matkaan.

Hieman ennen yhdeksää menimme viereiselle Keletin juna-asemalle, josta oli suora junayhteys Bratislavaan - ja muuallekin Keski-Eurooppaan. Vähän oli arpomista mistä löytäisimme lipputoimiston, se oli jemmattuna "kadun puolelle". Lipunmyynnin ulkopuolella oleva vuoronumerolaite oli sekin särki, mutta sisältä löytyi onneksi toinen. Hieman jonoa siellä oli, mutta onneksi olimme ajoissa liikenteessä. Saimme meno-paluu -liput ostettua, ei maksanut kuin 11 000ft, eli noin 37 €. Ei paha hinta kahdelta henkilöltä meno-paluu -lippuna, kun matkaakin oli yli 200 km / suunta. Saimme vain yhden lipun, joka kirjoitettiin käsin, mutta josta selvisi kaikki tarvittava. Lippua ei olisi tarvinnut käyttää edes heti, vaan oli kuukauden voimassa. Ei tarvinnut leimata vaan junassa kiertävä konnari hoitaisi asian. Myöskään mitään passeja tms. ei kyselty.

Mulla kauas menolippu oo-on.
Junailua.

Ostettiin asemalta vielä vesiputeli ja meillä oli eväänä sipsejä muutenkin. Asemalla pyöri konepistoolimiehiä sankoin joukoin. Olisiko ollut jotain tekemistä Brysselin terroristi-iskun kanssa, jos täälläkin olisi valmiustilaa nostettu? Vai ehkä täällä vartioitiin asemia muutenkin erilailla kuin Suomessa.

Juna lähti aikataulun mukaisesti klo 9.25, ei paljoa muita matkustajia. Alkumatkasta juna hidasteli tuskastuttavasti, mutta kiri Slovakian puolelle päästyämme. Radanvarsi oli täynnä roskaa, sekä siellä täällä vaeltelevia ihmisiä kiskojen seassa. Mustalaisleirejä, neukkukuutiokerrostaloja. Asutuksen loppuessa ja muuttuessa maaseuduksi maisemakin muuttui tylsäksi. Tasaista peltoa niin kuin Pohjanmaan lakeuksilla. Muutamia eläimiä bongattiin - tai lähinnä Pp bongasi - hevosia, koiria, kissen, jänöjä ja jonkin sortin sorsalintuja. Kärrymyynti kävi kertaalleen, ravintolavaunusta ei ollut hajua. Hieman juna oli myöhässä, saapuen perille klo 12.15.

Junalla on hauska matkustaa.
Puuduttavat junamatkan maisemat.

Kunnes Bratislava alkoi tulla maisemiin.

Bratislavan asemalla vähän aikaa arvottiin, mistä saisimme spåra-liput. Opaskirjassa oli varoiteltu ukottajista ja kerjäläisistä, mutta sellaisten uhreiksi emme joutuneet. Jonotimme taas turhaan eräälle tiskille, josta koitimme ostaa kolmen vartin ratikkalippuja. Myyjä neuvoi käyttämään ulkona olevia automaatteja. Viimein huomasimme ulostulo-oven vasemmalla puolen käytävän, josta lähti raput alas ja jossa olivat sekä ratikat että lippuautomaatit. Ostimme 30 minuutin kertaliput, maksoivat 90 snt / lippu. Slovakiassa oli käytössä euro, mutta pöljyydessä emme olleet oikein varanneet kolikkoja mukaan, automaatit kun eivät setelirahaa hyväksyneet. Lippu piti myös tajuta itse leimata heti automaatissa kun astui ratikkaan sisään. Huhu varoitti, että kun ovet sulkeutuivat niin automaatti ei toiminut ettei kukaan leimaisi lippua jälkikäteen tarkastajien yllättäessä.

Slovakiassa ollaan.

Lippuautomaatti.


Spårat.

Bratislavalainen ratikka.

Otimme ratikkalinja nro 1 ja menimme Most SNP-pysäkille Tonava-joen rantaan. Se oli Bratislava Hrad-linnaa lähimpänä. Linna oli mäen päällä 80 metriä merenpinnan yläpuolella, jonne kiipesimme tsekkaamaan maisemat. Ne olivat pilvisestä kelistä huolimatta hienot. Täältä näkyi Itävaltaan asti, raja oli parin kilometrin päässä. Kävimme pyörähtämässä itse valkoisen linnan sisäpihalla, mutta sisätiloihin olisi ollut pääsymaksu, ja koska aikamme oli rajallinen päätimme jättää sen väliin. Siellä olisi ollut mm. jonkinlainen valokuvanäyttely. Linnan ensimmäiset osat oli rakennettu 1400-luvulla, mutta oli laajennettu myöhempinä vuosisatoina. Ostimme vielä postikortit turistimyymälästä (merkkejä ei saanut kuin postista) ja kävin asioimassa 80 snt maksavassa vessassa ennen kuin palasimme takaisin alas.

Linna.


Tie ylös linnalle.


Linna.
Hiljaa virtaa Tonava täälläkin.
Bratislava.

Kävelimme hetken vanhassa kaupungissa, ennen kuin poikkesimme Primi-nimiseen italialaiseen ravintolaan syömään lounaan. Tilasimme spaghetit, olivat hurjan hyviä, 5/5. Odotellessamme täytimme postikortit. Ruoka maksoi juomineen 19,96€, ei ollut sopivaa rahaa antaa tippiä ja se vähän hävetti. Ja harmi tietysti muutenkin kun ruoka oli niin hyvä, että olisi voinut mielellään tipata.


Mikähän tönö kyseessä kun kaikki tätä kuvasi?
Ikkunamaalaukset.

Syönnin jälkeen etsimme postin, piti kysyä siitäkin neuvoa. Posti oli omituisin missä minä olen ollut. Ei englannin sanaa missään ja jouduimme kysymään ainakin kolmesti ennen kuin löysimme oikean tiskin missä merkkejä myytiin. Maksoivat 90 snt / merkki. Postin ulkopuolella olivat postilaatikot.

Hesa olis tuol noin.

Patsastelija.

Kävelimme vielä hieman vanhaa kaupunkia ristiin rastiin. Alue oli melko pieni ja myös melko hiljainen. Toki turistisesonki ei ollut vielä alkanut, joten ehkä kesäaikaan olisi enemmän meininkiä. Alkoi satamaan, joten poikkesimme kahvilaan juomaan cappucinot. Joku asiakkaana ollut nainen tuli heti kysymään Pp:ltä jotain bratislavaksi, mutta emme tietenkään ymmärtäneet sanaakaan, joten jäi arvoitukseksi mitä hän oli vailla. Netti oli aika hyvin saatavilla ravintoloissa ja kahviloissa kuten täälläkin, joten surffailimme hetken puhelimillamme.

Aukio.

Patsastelija 2.


Vanha kaupunni.

Kello alkoi tulemaan sen verran, että päätimme lähteä pikku hiljaa takaisin kohti rautatieasemaa. Menimme ratikkapysäkille, ja ostimme automaatista liput. Ratikassa oli jonkinlainen konflikti, joka ei tosin meille aivan auennut. Ratikka täyttyi ihmisistä nopeasti ja lipuntarkastajakin änkesi mukaan vaunuun yytsäilemään tikettejä. Onneksi meillä oli leimatut liput. Pummilla ajelua en tosiaankaan voi suositella.

Ufovierailu jäi tällä kertaa väliin.

Ratikkalippu oli hyvä olla olemassa.
Bratislavan rautatieasemalla.

Rautatieasemalla meillä oli vielä puoli tuntia aikaa ennen junan lähtöä. Odottelimme yläkerran odotussalissa, siellä oli tuskallisen hidas netti käytettävissä. Lähdimme sitten etsimään oikeaa junaa: raiteita ei pääasemalla montaa ollut, mutta siitäkin oli saatu hämmentävä sekasotku merkitsemällä erikseen raiteet ja laiturit numeroilla eikä esimerkiksi kirjain - numero-yhdistelmällä. Löysimme kuitenkin lopulta oikean raiteen. Juna tuli Varsovasta, ja oli aikataulussa, mutta jo valmiiksi täynnä matkustajia ja Bratislavasta niitä tuli melkoisesti lisää. Lisäksi meillä kävi huono tuuri sen suhteen, että nousimme johonkin vaunuun jossa olisi pitänyt olla varatut paikkaliput, ja missasimme viimeisetkin vapaat paikat. Lopulta jouduimme istumaan samaan sloossiin toisen pariskunnan viereen. Onneksi 45 minuutin päästä juna pysähtyi ja matkustajia poistui sen verran että saimme oman sloossin. Maisemat olivat yhtä tylsiä kuin tulomatkalla. Ilta pimeni nopeasti. Matka meni kuitenkin ihan mukavasti, vaikka olihan se totta kai pitkä päivä ja junamatka. Kyllä Bratislavan tsekkasi ja sen ehti tekemään neljässä tunnissa jotka kaupungissa vietimme, mutta jos nyt ei maabongauksesta ole kiinnostunut niin en tiedä kannattaako sinne Budapestistä asti lähteä tekemään päiväreissua.

Juna saapui Budapestiin ajallaan, klo 19.35. Kävimme kaupassa, ja kävelimme hotellin lähistöllä etsien ravintolaa. Löysimmekin italialaisen Etna II -nimisen kippolan. Kolmas italialainen ravintola tällä reissulla, mahtoiko täällä muita ollakaan? Tarjolla oli kuitenkin myös gulassia, joten otimme sellaiset testiin. Vähän kouluruokamainen annos, lihakastiketta ja seitsemän keitettyä perunaa. Ehkä 2/5, mutta kyllähän annoksen sai syötyä ja täyteen tuli.

Kouluruokaa illalliseksi.

Sitten hotelliin. En kehdannut valittaa turvakaapista edelleenkään. Pp otti suihkun, ei tullut kuin kylmää vettä. Mä päätin skipata sen, sissisuihku ei nyt kiinnostanut. Pitkä päivä oli ja olotila oli mallia kaputt, joten uni maittoi taas.

2 kommenttia:

  1. My syotiin aikoinaan kreikkalaisessa Dionysos ravintolassa ainakin 3 kertaa. Nakyy olevan olemassa edelleen.
    http://www.dionysos.hu/index.php/en/welcome

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kreikkalainen ravintola on usein turvallinen vaihtoehto, kyllä :)

      Poista