keskiviikko 10. helmikuuta 2016

430# Kuuba, 1

27.1.2016, Wednesday, +10 Wet, Paris de Gaulle, France

Testissä Kuuba.

Päätettiin ottaa testiin PE:n kanssa tällä kertaa Kuuba. Jo pikainen googlaus kertoo, että mitenkään järkevästi tuolla ei voi omin päin liikkua, joten ei muuta kuin matkatoimisto Aventuran kautta buukattiin parin viikon kiertomatka. Kummallakaan ei aiemmin kokemusta kyseisestä matkatoimistosta eikä kohdemaasta. Jotenkin nyt tuntui olevan Amerikkojen vuoro, joten Kuuba oli aika helppo valinta.

Herätä piti vasta kuuden kieppeillä, joten olin saanut kuuden tunnin yöunet kiskottua. Se on huomattavasti paremmin kuin tavallisen matkapäivän aattona. Söin jopa poikkeuksellisen paljon, leivät, kahvit ja puurot naamariin ennen kuin lähdin taksilla kentälle. Kotipiha oli kumparejäällä päällystetty ja vedellä liukastettu ja mulla vain kesäkengät jalassa, mutta ihme kyllä selvisin kaatumatta. Taksi yritti ukottaa ajamalla pidempää reittiä, mutta sain pakotettua hänet Tuusulanväylälle, eikä se maksanut edes neljää kymppiä.

Kentällä vähän aikaa PE:n odotusta. Check in oltiin tehty aiemmin jo netissä; meillä oli koneenvaihto Pariisissa de Gaullen kentällä, joten se vähän jännitti miten mahtaisi mennä. Olimme saaneet vierekkäiset paikat Helsinki - Pariisi -välille, mutta pidempi Pariisi - Havanna -reitille se ei jostain syystä onnistunut. Finnariin sivuilla pyydettiin kääntymään Air Francen sivujen puoleen ja Air Francen sivuilla Finnairin sivuille. Mulle tuli sitten paikka 18 rivin keskiosiosta, PE:lle rivin 27 ikkunapaikka.

Matka alkaa tuolta.

Otimme Helsingin päässä vielä kahvit, ja koneessa jatkoimme niin ikään kahvilinjalla. Paikkamme oli 6a ja 6b, jotka lienevät lentokoneen parhaimmat paikat jonkin tilaston mukaan. Koneessa oli hyvin tilaa; edessämme istui sri lankalais-mies. Tarjoilua ei juuri ollut, muuta kuin kahvi / tee / mustikkamehu. Lentoemäntä suositteli srilankalaiselle mustikkamehua, ja tämä oli aluksi hyvin epäluuloinen, mutta tilasi sitä hetken päästä lisää ja kysyi marjan nimenkin.

Matka kesti kolme tuntia. Pariisissa oli asteita +10 ja vettä satoi. Tulimme termiinaaliin D ja meidän piti vaihtaa terminaali F:ään. Sinne olikin melko matka; meidän piti tulla ulos koko terminaalista katutasolle. Emme löytäneet mitään bussia tai junaa, joka kuulemma operoi terminaalien välillä, mutta eihän tuo nyt ollut tervejalkaisille paha matka kävelläkään, joskin aikaa siihen kului. Lisäksi siellä oli muutamakin turvatarkastus ja passintarkastus. Kenttä oli jotenkin betoninen ja kolkko ja harvinaisen monimutkainen. Aikaa jäi kuitenkin minulle vielä jonottaa broileriwrap ja vesi; puuron teho oli jo lakannut. Sitten etsimme lähtöportin L53.

Jatkolentoa odotellessa.

Kone myöhästyi 30 minuuttia. Olin kuintenkin iloinen, sillä en saanut vierustoveria. Tyhjä paikka välissä ja sitten oli suomalainen pariskunta, olivat tulossa kiertomatkalle niin ikään, joskin lyhyemmälle versiolle. Toisella puolen istui plunssapotilas kröhimässä, takanani pikkulapsi joka huusi koko ajan. Se oli ilmeisesti myöskin kipeänä ja siksi kiukutteli tavallista enemmän. Sitä luulisi, että ilo pitkästä itkusta jne, mutta kissenpaskat. Huutoa riitti koko 10h20min lentomatkan ajaksi. Onneksi oli kuitenkin niin pieni kekara, ettei ylettynyt potkimaan selkänojaani.

Pitkä on matka.

Ruoaksi oli kanaa sienikastikkeella (ullatus), mutta sain sen melko hyvin syödyksi. Otin kolme putelia viiniä, ajattelin pääseväni niillä jonkinlaiseen horrostilaan, mutta nukkumisesta ei tullut hevon helkkaa. Pääkin rupesi särkemään. Lisäksi kapteeni oli hyvin varovainen turbulenssien kanssa, ja piti sitä saakelin turvavyövaloa ensimmäiset kolme tuntia päällä, vaikka meno oli vakaata kuin junassa. Lopulta turvavyöpakko koki inflaation ja porukka häröili koneessa eessun taassun vaikka turvavyövalo paloi. Tosi tuskainen lento oli kyllä kaiken kaikkiaan, ei meinannut loppua matkanteko kirveelläkään. Lopulta laskeduimme seitsemän aikoihin illalla paikallista aikaa, oli jo pimeää.

Viihdykettä matkalle.

Kuubaan tarvitsee turistikortin, jota voi kaiketi verrata viisumiin. Sellainen pitää anoa itse, meillä sen hoiti matkatoimisto 40€ hintaan, varmaan sen hieman halvemmalla sai jos itse pyysi sitä lähetystöstä. Kortti oli vähän ärsyttävä; toinen puoli otettiin heti pois, toista piti säilyttää koko matkan ajan, se kerättäisiin sitten lähtiessä. Paperi oli melko pieni, en tiedä mitä tapahtuisi jos sen sattuisi hävittämään. Muuten rajamuodollisuudet olivat melko helpot; virkailija kysyi vain, onko käynyt viime aikoina Afrikassa, onko afrikkalaisia sukulaisia, tai onko toisen kansalaisuuden passia. Kuvan se otti ja siinäpä se oikeastaan oli. Seuraavassa pisteessä oli jotain valkotakkisia sairaanhoitajia, en ymmärtänyt mitä ne päivystivät. Ehkä niitä Afrikassa vierailijoita tyyppejä sitten.

Sitten noudettiin matkalaukut, niitä piti melko tovi odottaa. Sen jälkeen ohitimme tullin - lentokoneessa piti täyttää tullilappu. Eipä sitä kukaan lukenut. Kysymykset siinä olivat tietysti järjettömiä. Sitten sai poistua ulos.

Ovella oli vastassa pikimusta ukko matkatoimiston kyltti kädessään joka ohjasi meidät pihalle. Siellä kerääntyi muu sakki sekä suomalainen oppaamme. Hän kehoitti käyttämään meitä rahanvaihdossa; jos matkassa oli yksittäisiä matkailijoita niin jos voisi yhdistää aluksi rahanvarannot, koska rahanvaihdossa menisi aikaa.

Mä otin PE:ltä pari sataa ja jäin jonottamaan. Siinä oli ehkä viitisen kaveria ennen minua, ja kyllähän siinä tovi meni. Passiakin kysyttiin. Rahanvaihtaja ei sanonut sanaakaan, otti eurot vastaan (dollareita ei kannata Kuubassa käyttää, niistä menee joku vihollismaan rangaistuskomissio), syötti sitten setelilaskijaan jonkun luvun ja nakkasi tukun seteleitä sen kummemmin niitä minulle näyttämättä ja laskematta. 400 eurolla saatiin about 410 CUC:tä. Kuubassahan on tavallaan kaksi valuuttaa; paikallisille oma valuutta kansanpeso, ja turisteille turistipeso eli CUC. 1 CUC vastaa 25 kansanpesoa. Joten pitää olla tarkkana sitten mitä rahaa saa takaisin.

Puolen tunnin bussimatka lentokentältä hotellille. Aiemmin meille oli jo kerrottu että hotellimme oli vaihtunut Hotel Nacionalista Hotel Plazaan. Nyt meille kerrottiin, että hotelli vaihtui taas ylibuukkauksen takia ja meitä odotti Centro-kaupunginosassa Hotelli Vedado. Meidän pitäisi viettää siellä kolme ensimmäistä yötä. Hotelli tulisi olemaan räkälä, ja olimme oikeutettu saamaan hyvitystä 100 € / naama tai vastaavasti 150 €:n lahjakortti Aventuralle.

Ja se hotelli oli kyllä kaamea. Hotelli oli kaksiosainen, uudempi puoli ja sitten ns. slummipuoli. Saimme slummipuolesta huoneet. Siellä haisi niin jumalattomasti home, seinät ja katto oli sitä mustanaan. Kattovaloa ei ollut vaan kaksi pöytävalaisinta josta toinen vain toimi. Vettä ei tullut hanasta. Ikkunoissa ei ollut ikkunalaseja vaan pelkkä puinen ristikko. Toki vilkkaasti liikennöity katu alla. Paikka kuhisi torakoita. Televisio ei toiminut, eikä uskaltanut juuri koskea muutenkaan mihinkään. Tätä voisi esitellä Sukulan Jykälle.

Jäi puhelin lataamatta kun en uskaltanut irroittaa tuota.
Pönttö oli paskanen, mutta lapun mukaan sterilisoitu, onneks!

Vähän nälätti, ja opas oli neuvonnut kulman takana olevan baarin. Mentiin PE:n kanssa sinne; siellä alkoi olla muitakin suomalaisia, joskin istuimme tässä vaiheessa vielä eri pöydissä. Ruokalista oli, mutta tarjottavia ruokia oli vain kaksi, "mixed pizza" tai hampurilainen. Otettiin pitsat. Se näytti kamalalle, mutta oli syötävää. Kaljatölkki ja sitä varten tuotu lasi olivat niin paskaisia, että piti tosiaan miettiä kumpi olisi turvallisempi vatsataudilta välttyäkseen. Vieressä kulkevalla erittäin huonokuntoisella tiellä 50-luvun letukat ajelivat ja yrittivät väistää kuoppia. Katuvaloja ei juuri ollut ja säkkipimeys vallitsi. T-paidalla tarkeni. Opiskelijoilla oli jotkin bileet ja ne huutelivat meille jotain. Hotellihuone ahdisti. Iski totaalinen kulttuurishokki. Miten täällä saisi pari viikkoa kulumaan?

Palasimme hotellille klo 23.30. Seitsemän tunnin aikaero, pitkä matkustaminen, vuorokausi valvontaa jne painoivat kuitenkin sen verran, että nukkumista torakkapesässä oli kokeiltava.

Saisiko olla vielä jälkiruuaksi pieni pala Raidia, herra Torakka?


6 kommenttia:

  1. Kuulostaa mielenkiintoiselta. Odotan jannityksella jatkoa!!!

    VastaaPoista
  2. Joo, alku on erittäin lupaava! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oo ihan varma mitä tästä tulee... mutta katotaan nyt.

      Poista
  3. Lisää päivityksiä odotellaan... Itse ostin pitkiä lentomatkoja varten tälläiset https://www.verkkokauppa.com/fi/product/38737/dxfxb/Bose-QuietComfort-25-vastamelukuulokkeet-vari-musta

    ja oli kyllä aivan mahtavaa se 6,5 tuntia matkustaa hiljaisuudessa vain musiikkia kuunnellen. Puhe kyllä kuuluu jossain määrin läpi, mutta musiikki auttaa siihen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hintakin näköjään aika suolainen :) Joo, päivitys pitäisi jossain vaiheessa ehtiä kyhäämään valmiiksi.

      Poista