torstai 14. toukokuuta 2015

394# Sulkapallo hattuun

Pp on kinunnut jo ties kuinka kauan minua kokeilemaan sulkapalloa. Enhän mä ole pelannut sitä kuin muutaman kerran elämässäni, parikymmentä vuotta sitten koulun liikuntatunnilla, ja silloinkin taisin olla luokan kehnoin. Sinänsä en muista inhonneeni lajia kuten lähes kaikkea muuta liikuntaa, mutta en nyt tykännytkään niin että olisi jäänyt mitenkään mieleen kokeilemisen arvoisena lajina.

Vappuna sain kinuttua Pp:n golf-rangelle mätkimään hieman palloja - joten ehkä nyt oli sitten minun vuoroni uhrautua. Mähän en omista minkäänlaisia liikuntavälineitä, vaan laji kuin laji pitää olla sellainen, mitä pystyy farkuilla suorittamaan. Nyt kun muuten mietin, niin ehkä se on juuri se syy miksen ole saanut itseäni uimahallille - sehän on mun toinen tavoite ollut jo vuosikaudet, että opettelisi uimaan. Kuuluu yhtä lailla näihin elämäntaitoihin tiukkojen paikkojen varalta, kuten vaikkapa hirttosilmukan teko.

Mutta siis joo, Pp sai mut pakotettua Prismaan hakemaan semmoiset joustavat verryttelypökät, sisäpelikengät sekä jonninlaisen mailan. Ehkä vielä tässä vaiheessakin ajattelin, että turhaan nämä kamppeet tuli hankittua, enkä uskonut pääseväni radalle koskaan. Mitä vielä, jo viikon päästä Pp oli buukannut meille radan siitä Itäkeskuksen lähellä olevasta hallista.

Minusta tunnin vuoro oli kallis (21€) mutta Pp piti sitä kohtuullisena, rata oli pitänyt tietysti buukata etukäteen. Meno hallille ei sinänsä jännittänyt, vaikka yleensä kaihdan uusia tilanteita - etenkin semmoisia, jota muut ovat tehneet koko ikänsä ja itse on newbie. Tiskivirkailija otti riihikuivat itselleen ja ohjasi sitten pukkareitten suuntaan. Siellä haisi juuri sellaiselle ällölle pinttyneelle hielle kuten pukkareissa aina haisee. Kaapit olivat ilmaisia, joten sulloin kamani sinne ja sonnustauduin verkkariin ja ostettuihin uusiin tossuihin. Olo tuntui naurettavalta, mitä kaljavatsainen tekee täällä? Sadattelin itsekseni, miksen voinut katsoa etukäteen edes mitään sulkapallo-opetusvideota Youtubesta? Aina ennen uusia tilanteita pitää katsoa Youtubesta opetusvideo, oli kyseessä sitten matkustaminen Pariisin metrossa tai lentokoneella lentämään lähteminen. Tai sulkapallo. En kehdannut alkaa sitä puhelimen kautta kuitenkaan katsomaan.

Aikamme oli varattu kuudeksi, eikä radalle saanut mennä haahuilemaan ennen kuin merkkikello piippasi luvan merkiksi. Hallissa tuntui olevan vieri vieressä about 15 rataa. Ei mitään verhoa tms, joka olisi tarjonnut minulle näkösuojan ja pelastanut minut häpäisyltä. Jokainen rata näytti olevan buukattu - eikö ihmisillä ole muuta tekemistä iltaisin kun olla täällä sulkaa ilmaa viuhtomassa naurettavan pienen mailan kanssa?

Aloitimme mätkimisen. Viisi minuuttia sai minut paitsi hieman huojentumaan, että laji oli sen verran intensiivinen ettei siinä ehtinyt katsomaan mitä viereisellä radalla tapahtui, niin myös väsähtämään nopeasti. Kymmenen minuutin päästä olin varma, ettei tunnin vuoro tule päättymään koskaan. 92 grammaa painava maila sai käteni hapoille, mun piti tosiaan ponnistella että sain edes jonkinlaista liikettä kätösiin. Ylimääräisten askelten ottaminen alkoi yhtäkkiä tuntua maratoonilta.

Pidimme toki juomataukoja. Olin varannut litran vesiputelin ja se menikin huiviin helposti.

Loppujen lopuksi tunti meni nopeasti ja hien sai kyllä pintaan. Aktiivirannekkeen kalorilaskurin mukaan kaloreita paloi vain reilut 500, mutta tuntui huomattavasti raskaammalle kuin 1,5 tunnin pyöräily.

Palasimme pukuhuoneeseen jossa haisi nyt aivan järjettömälle, sellaiselle sähköiselle hielle. En ollut varma tuliko haju minusta vai laumasta papparaisia. Pukkarin tunnelma oli muutenkin juuri semmoinen painajaismainen niin kuin koulujen liikuntatunneilla. Sieltä oli päästävä veks nopiaan. Onneksi Pp:lläkään ei kestänyt kauaa, joten menimme palkinnoksi illan urheilusuorituksesta nauttimaan kreikkalaista ruokaa - ja oluttahi.

Mutta joo, ihan jees kokemus. Pieni miinus niistä hikikammioista ja verhottomuudesta, mutta kyllä tätä voi toistekin kokeilla. Annetaan arvosanaksi 4/5.

2 kommenttia:

  1. Sulkis on oikeasti varmasti ainoa liikuntamuoto, josta voin sanoa tykkääväni ja mielelläni sitä pelaavani, vaikka polvien kanssa pitääkin olla varovainen. On jopa kivempaa kuin uinti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uintihan on ihan tylsää kun siinä ei tapahdu mitään ;D

      Poista