lauantai 20. huhtikuuta 2013

257# Nihon, 12


Ei tullut nukuttua kuin muutama hassu tunti, jotenkin sitä oli niin hermostunut tulevasta. Nousta piti klo 6.15, että ehti käymään suihkussa ja pakkaamaan loput kamat ja haukkaamaan väkisin jotain aamiaista. Oksetti.

Check outiin ei mennyt kuin minuutti, joskin respaan pääseminen kamojen kanssa tuotti ongelmia. Jos huone on ns. keskikerroksissa, niin hissiin ei oikein enää mahdu, koska se on täyttynyt ylhäältä tulleista. Yhden naisen siinä runttasinkin kamoineni, sori vaan.

Maanantaiaamun ruuhka metroissa, joten ei puhettakaan että sellaiseen olisi voinut mennä, joten piti kävellä Uenon Keisein asemalle. Eihän sinne ollut kuin reilu kilsan matka, mutta onneksi laukun pyörän kestivät. Muuten olisi ollut kusessa.

Kylmän yön jäljiltä aurinko lämmitti tehokkaasti, ja alkoi tulemaan hiki. Päästiin kuitenkin tyylikkäästi asemalle, ostimme liput automaatista käyttäen viimeisiä kolikkoja.

Matka Keisei-junalla Uenosta Naritaan kesti noin 40 minsaa, ja oli huomattavasti helpompi rasti kuin limusiinibussi, varsinkin jos hotelli on Uenossa. Mutustin croissantin ja join kahvin maisemia katsellessa.

Lentokentällä oli vähän sählinkiä ja jonotusta, mutta check in onnistui. Turvatarkastuksessa tosin PE:n visa-kortti lähti melkein toisen ihmisen mukaan, mutta turvatarkastuksessa oltiin hereillä ja saatiin kortti takaisin.

Mitään ostettavaa ei kaupoista löytynyt, joten käytiin vaan ryystämässä lähtökaffet.

Tällä kertaa meillä oli viereiset paikat rivillä 49. Luettiin sanomalehdet, koitettiin torkahtaa, mutta ei siitä mitään tullut tälläkään kertaa, joten aloimme sitten ryystämään ilmaista olutta ja viiniä kun ei muutakaan tekemistä keksinyt. Lentomatka kesti vielä tunnin kauemmin kuin mennessä, todennäköisesti maapallon pyörimisliikkeen vuoksi. Lento kesti 10h20min, joten kyllähän siinä tiesi taas olleensa. Molemmat tarjotut ruoat olivat kuitenkin hyviä, ja muutenkin olosuhteet huomioiden matka meni yllättävän nopeasti - niin kuin kotimatka usein menee.

Hesan päädyssä oli ehkä maailman vittumaisin passintarkastus, jossa olen taas vähän aikaan ollut. Äijä katseli passiani monta minuuttia, kyseli kenen passi tämä on. Jotenkin alkoi niin vituttamaan, että tuli oltua ehkä tyly, mutta itepähän äijä aloitti. Ja mitä sellainen mulkku voi tehdä? Evätä minulta pääsyn kotimaahani? Mä maksan senkin äijän palkan.

Yleisellä puolella mustalaiset riehuivat, räntää satoi vaakasuoraan. PE sanoi menevänsä seutubussilla himaansa; mä sanoin etten edes harkitse sellaista näin pitkän matkan jälkeen. Painavien laukkujen kanssa ihmisten seassa bussissa, joka kestää ikuisuuden. Ei helvetti, mä menen taksilla, maksoi mitä maksoi.

Taksissa alkoi melkein heti soimaan Irwin Goodmanin Ryysyranta. Tervetuloa Suomeen sano.

Taksi ajoi kuitenkin nopeasti, PE kuittasi myöhemmin bussimatkansa kestäneen yli tunnin :D

Menin porukoille, söin hieman makaronilaatikkoa. Kävin ruokaupassa ja jatkoin siitä sitten kotiapäin ja join vielä pari olutta. Oli masentavaa. Olin nukkunut vain muutaman tunnin viimeisen parin vuorokauden aikana, siihen päälle vielä jetlag ja kaljapöhnä joten vetäydyin nukkumaan jo klo 21.

Sellanen matka se sitten.


8 kommenttia:

  1. Hieno matkakertomus kokonaisuudessaan. Mä en koskaan pysty tällaisiin. Heitän jotain hataria muistoja hatusta ja sitten siitä tulee ihan paska. Ehkä pitäisi harrastaa muistiinpanoja, niin muistaisi paremmin. :)
    Kyllä teidän olis pitänyt käydä siellä kammometsässä, oikeasti. Mutta ens kerralla sitten, eiks ni?

    VastaaPoista
  2. Kiitos kehuista vaikka mielestäni se vähän (k)ankeaa tekstiä olikin. Mutta jos itselleni tulee joskus tarkistaa joku asia, niin voin palata sitten tähän jorinaan...

    Kyllä mä joka päivä kirjoitin notepadille vähän päivän tapahtumista, en mä olisi niitä muuten enää jälkeen päin muistanut.

    Se metsä harmittaa minuakin, olisi ollut niin superia bongata se muutenkin. Fuji-vuorta ei nähty kuin lentokoneesta paluumatkalla, joten sekin on vielä näkemättä.. sehän on siinä vieressä. Ja on Japanissa muitakin paikkoja vielä spottaamatta joten tiedä vaikka joskus tekisi kolmannenkin matkan sinne päin :)

    VastaaPoista
  3. Joo, kiva oli lukea matkarapoa !!!!

    VastaaPoista
  4. Juu nää matkarapot on ihan parhaita! Ja kammometsään sun on mentävä, odotin että Karl Pilkington olisi mennyt sinne "Ääliö ulkomailla"-ohjelmassa, mutta se kiipeskin vaan Fuji-vuorelle. Plääh.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kehuista edelleen :punastus:

    Joo, Fuji-vuorelle ei oo mitään järkee kiivetä. Se on kuulemma äärimmäisen tylsä kokemus... ainakin metsään verrattuna !

    VastaaPoista
  6. Itte en lähtis Jaappanian maalle matkailemaan, mutta nää jutut on niin eläväisesti ja rehellisesti kirjoitettu, että ihan matkakuumetta nostaa! :)

    VastaaPoista
  7. Mukava oli lukea reissusta. Se kammotusmetsä on kyllä jäänyt mieleen, hrrr. Harmi, ettet päässyt sinne.

    VastaaPoista
  8. Tack. Joo... mä haluaisin mennä Pariisiin. Ne katakombit siellä on kuulemma kans pelottavia. Jos kävis ensin spottaamassa ne :) Tai sit joku skotlannin linna.

    VastaaPoista