lauantai 12. tammikuuta 2013

229# Ihmissaasta

Suruikseni olen huomannut asuinalueeni muuttuvan slummiksi, viimeisen parin vuoden aikana. Ennen täällä oli viihtyisää, nykyään pelottaa liikkua kauppojen sulkemisajan jälkeen.

Ihmissaasta. Se on kuin tarttuva tauti, ja aiheuttaa paljon pahaa. Jos ei olisi ollut pahoja vaikutteita alun perin, tuskin kukaan olisi ominpäin sellaiseksi ruvennut? Tiedä mistä se on sitten sikinnyt. Tiedättekö Walking Dead -tv-sarjan? En minäkään. Mutta luulen, että siitä tässä on kysymys.

Tänään näin taas takaa-ajon, joka oli kuin amerikkalaisesta tv-sarjasta. Pari jätkää kuikuilivat kurkkien kulman takaa, lähtivät sitten juoksuun. Epäilin, että mitä lie norminäpistelijöitä paikallisesta marketista, jotka kenties pakenivat vartijaa. Näitä täällä näkee. Mutta hetkeä myöhemmin auto ajoi tuhatta ja sataa jalkakäytäviä pitkin, renkaat ulvoen. Ihme todella, ettei kukaan jäänyt alle, tai autonhallinta lähtenyt hanskasta.

Metroasemalla pummataan tupakkaa, remutaan, ryypätään, ryöstetään, tapellaan. Osa näistä päättyy silloin tällöin paikallislehden uutispalstoille.

Aiemmin päivällä tullessani metrolla keskustasta kotiin pääsi todistamaan niin ikään ihmissaastaa. Ihmettelin pahaa hajua jo noustessani vauniin. Hetkeä myöhemmin taka-osasta kömpi horjahdellen isokokoinen mies, joka alkoi kävelemään edes takaisin metron käytävää, istuen välillä ihmisten viereen ja vittuili ja haastoi riitaa. Sitten hän ilmoitti pieksevänsä koko vaunun, aloittaen ryssistä ja neekereistä, joita molempia sattuikin vaunussa istumaan. Nämä eivät kuitenkaan kiinnittäneet mieheen mitään huomiota, vaikka tämä esitteli heille isokokoisia käsiään, joilla on kuulemma hakannut laumoittain väkeä. Rasistikin vielä. Jumalauta, Umayya taisi sittenkin olla oikeassa.

Pitkään sinnittelin, mutta vaihdoin sitten vielä vaunua vaikka kotiasemalle olisi ollut vain yksi pysäkinväli. Monet muut noudattivat esimerkkiäni. Kun jäin seuraavalla pysäkillä pois, näin kun sekopää riehui juuri siinä paikassa, jossa olin aiemmin istunut. Huh.

Mä olen pultsarirasisti. Mä inhoan niitä niin paljon. Jeesus rakasti kusipäitä, mutta minä en sellaiseen pysty. Mä en vaan tajua niitä. Jos niillä on ollutkin elämässään vaikeaa, niin eikös meillä kaikilla ole? Lopettaisi nyt jumalauta sen muiden ihmisten kiusaamisen ja

a) dokaisi jossain omissa oloissaan yksikseen, eikä tulisi ihmisten ilmoille tai
b) lopettaisi sen dokaamisen tai
c) tekisi harakirin.

4 kommenttia:

  1. Jaan ton inhon kanssasi 100%. Halailkoot hihhulit ja pipertäjät tätä paskasakkia, mutta mun ei tarvitse. Piste.

    VastaaPoista
  2. Inhon lisäksi myös pelkään niitä... Oikeesti, meikäläisen kauhuskenaario on just toi, että oon metrossa omissa oloissani ja siihen tulee joku deliriumissaan oleva pultsari paskat housussa riehumaan. Brrhhh...
    Ja metrossa mulle aina, ihan aina, tulee mieleen se yks hullu kun tappoi kirveellä viattoman sivullisen "koska äänet käskivät".
    Mulla on siis metrofobia, onneks ei tartte joka päivä sillä ajella.

    VastaaPoista
  3. Sitä metrokirvesmurhaajaa mäkin mietin. Siks mä istun yleensä siinä keskirivillä, tai ainakin tarkistan, että siinä on se pleksilevy, jos tulee se käytävävälipaikka. Pahimmat densopaikat löytyy vaunujen päistä, sinne ei kannata mennä istumaan.

    Tuokin äijä jäi vaunuun huutelemaan, kun näki ihmisten poistuvan, että katsokaa kun nuo pelkäävät minua... huh huh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että jollain muullakin on samoja fobioita. :)
      Valkkaan paikkani tolleen samalla tyylillä kuin sä, niin tein tänäänkin kun jouduin metroilemaan ja vielä kaks kertaa.

      Takaspäin tullessa Kuliksesta tuli kyytiin joku hörhö, joka kerjäs rahaa "kahviin". Teinixien jutuista päättelin, että heppu on säännöllinen näky metrossa. Onneks se painui toiseen päähän vaunua häröilemään...

      Poista