207# Madeirapsa, osa 2

Aurinko nousi kahdeksan kieppeillä. Olihan siinä saanut kymmenen tunnin unet, ja hyvin oli kieltämättä nukuttanutkin.

Pp kävi uima-altaalla näyttämässä mallia aamu-uinnista. Aamiaisella nököttäneet ihmiset varmaan ihmettelivät moista hulluutta, niin totta puhuakseni minäkin.

Meillähän oli semmoinen huoneistohotelliratkaisu, joten syötiin aamiaista huoneessamme. Mehua, leipää, jne. Ihan toimiva paketti.

Lähdettiin kävellen keskustaan. Jatkoimme pidemmälle kuin edellisenä päivänä, talsimme rantakatua pitkin niin pitkälle kuin päästiin. Taksikuskia ja kaikenlaista muuta kinuajaa osui matkan varrelle. Siinä kuvattiin myös paikallinen puliukko ja hyppäsimme sen jälkeen Telefericon kyytiin. En nyt muista mikä se on suomeksi, mutta sellainen köysiratajutska, jossa 41 koppia kiertää juoksevasti alhaalta ylös ja takaisin alas, kattojen yläpuolella. Sillä pääsi alhaalta merenrannasta ylös Monte-vuorelle, matka kesti jotakuinkin 15 minuuttia. Oltiin samassa kopissa brittipariskunnan kanssa. Kuvattiin ja ihmeteltiin maisemia. Kyyti maksoi yhteen suuntaan kympin, meno-paluu olisi lohjennut 15 €:llä, mutta otettiin tosiaan vain yhteen suuntaan piletti. Alashan nyt pääsee aina.

Ylhäällä käytiin kuvaamassa kirkko. Kirkon edessä oli "linnunistuttajia", joita näkyi muuallakin Madeiralla. Vittumaista porukkaa. Ukot piirittivät hämmästyneen turistin, istuttivat papukaijan tai kotkan tms olkapäälle ja ottivat kuvia, jota myöhemmin kaupittelivat sitten ryöstöhintaan. Ärsyttää tuommoinen.

Kirkko oli ok, sekä sen takana ollut lampi - Largo di Fonta, joka oli rauhassa kaiken maailman kerjäläisiltä. Siellä uiskenteli pari joutsentakin, jotka pitivät omituista ääntä. Opaskirjan mukaan ne olivat skandinaaviasta.

Palattiin hisseille päin, mutta kurvattiin Trooppiseen puutarhaan, Jardim Tropical Monte Palaceen. Sinne maksoi kympin sisään, mutta oli valtavan suuri. Siellä talsittiin varmaan pari tuntia, välillä käytiin maistamassa pääsylippuun sisältyvää madeiraviiniä (maku on sellaista ätläkkää, aika pahaa itse asiassa) ja otettiin limskaakin. Oli kasveja, kaloja, vesiputouksia jne. Aivan kuin sademetsässä. Ruikittiin siinä sitten samalla vähän hyttyskarkoitettakin, eihän sitä tiedä vaikka Dengue-hyttynen viihtyisi kyseisessä puistossa (vaikkemme nyt virallisesti mitään suuria hyttysparveja nähtykään).

Puistosta päästyämme nousimme takaisin kirkon luo, ja otimme sellaisen "perinteisen" kelkkakyydin, basket sledsin. Portugaliksi taisi totella nimeä toboggan, jos en nyt väärin muista. Turistirysähän sekin oli, maksoi 30 € / kahdelta henkilöltä. Kelkalla mentiin paljasta asfalttia pisin pari kilometriä (aiemmin oli päässyt ilmeisesti kaupunkiin saakka, mutta kaippa liikenne estää sen nykysin) jyrkkää ajotietä alaspäin. Sen jälkeen "kuskit" (niitä oli kaksi) kinusivat vielä jonkun saatanan tipin. Tämän jälkeen kaupiteltiin taas kelkkarinteessä otettua kuvaa (ihmeteltiin, miten he saivat kuvan printattua niin nopeasti, ja jos ihmiset eivät sitä kuvaa lunasta niin värikuvahan menee roskiin - eikö se ole kallista?). Kieltäydyttiin kuvasta, jonka jälkeen kimpussa olivat oletettavasti sikahintaiset taksikuskit. Sänkiparrakkaat, epärehellisiltä vaikuttaneet ukot väittivät, että kaupunkiin on 7 kilometrin matka, ja se kestää 1,5 tuntia kävellen, eikä kukaan ole niin hullu että kävelisi. Sanottiin, että halutaan kävellä, ja vielä sittenkin saatiin kuulla inttämistä, miten ei selvitä matkasta.

Lepo- ja kuvaustaukoineen matka keskustaan kesti 25 minuuttia - aika nopeasti talsitut 7 km? Myöhemmin tarkistin kartasta, niin matka on oikeasti 1,7 kilsaa. Vitutti niin paljon moinen kusetusyritys, että olisi tehnyt mieli kävellä takaisin ja sanoa, että 7 km sulla on äijä pesemättömässä perseessäsi. Toisaalta, tuli sellainen voitonriemu, kun kerrankin ei mennyt kusetukseen. Ja nyt kun tuon tietää kusetukseksi, niin varmaan se kuskejakin vitutti, että a) eivät saaneet rahojamme b) levitämme tietoa, että he kusettavat.

Kävelimme vähän aikaa keskustassa, oli aika lämmin. Poikkesimme eräässä puistossa oluella ja jääteellä, hinta yllätti halpuudellaan. Sen jälkeen olo kohenikin kivasti. Menimme hotelliin, ja otimme altaalla iltapäiväkroolit.

Illemmalla alkoi vähän satelemaan, joten pistäydyttiin sitten ihan vaan lähiravintelissa syömässä pitsat. Sisäänheittäjänä toimi sellainen vanha pukupappa, joka oli mukava, ja tervehtikin meitä koko loppuviikon ajan. Ruoassa ei sinänsä ollut kehumista.

Kävimme vielä kaupassa. Viinit maksoi 1,29€ / pullo, joten ei ole hinnalla pilattu. Tänne sitä kannattaisi suomalaistenkin pultsarien muuttaa. Ilmasto olisi mukava, ja viini lähes ilmaista. Noh, laadusta en mene takeeseen, mutta edellispäivänä ravintolassa juomamme viini maksoi sekin vain 2 € kaupassa ja oli ihan juotavaa. Parasta kaupassa on tietenkin se, että mitään rajoituksia ei alkoholimyynnin suhteen ole, vaan ruokakaupassa myydään tiukkaakin viinaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Näinhän se kuuluisi olla, ja näinhän se Euroopassa ja muissa sivisitysvaltioissa onkin. Miten joku maa voi olla niin idiootti, että säätelee tosiaan alkoholimyyntiään niin, että sitä saa vaan tietystä kaupasta tiettyyn vuorokauden aikaan? Sairasta...

Nukkumaan klo 22, myöhemmin kuin viimeksi. Tokihan aikaeroakin on se kaks tuntia miinusta Suomeen verrattuna, joten ehkäpä se selittää väsymyksen. Tai sitten se on se meri-ilmasto.