keskiviikko 24. lokakuuta 2012

206# Madeirapsa, osa 1

Madeiran matkalta on palattu, joten rapoa kehiin:

Mun piti mennä edellisenä iltana aikasin makkoomaan, koska herätys oli maanantaina suht karuun aikaan: klo 2.55. Yleensähän mä menen vasta kolmen nurkilla makkoomaan jos lomaa on, ja melkeinpä vaikkei olisikaan. Mutta netistä piti katella kun se yks epeli pomppas sieltä 40 kilsan korkeudesta ja se vetkutteli sitä, no oli siinä sitten pakkaamista ja saunassakin piti käydä, sekä vielä klo 22 jälkeen ottaa auto ja ajaa kämpille tarkistamaan, että olinhan varmasti sammuttanut kaffekeittimen, kun en ollenkaan muista (olin).

Eli yöunet jäi alta kolmeen tuntiin, yö oli herätessä synkeimmillään. Oksetusta vastaan taistelin jonkun leivän rinnan alle. Soitin taksin ja lähdin saman tien alas, mutta siellä oli jo taksi valmiina. Uskomatonta. Noh, kuski ei meinannut nousta ulos autosta (mulla oli iso matkalaukku, ja mielestäni kuuluu kuskin tehtäviin laittaa se sinne takaloosteriin) eikä äijä meinannut edes ottaa mua kyytiin. Ei uskonut, että se olin tosiaan minä joka olin taksin tilannut, ehkäpä se odotteli sitten jotain kännikalaa. Kuski oli vanha, auto haisi tuhkakupilta, äijä oli vedellyt röökiä autossaan. Kenties äijä ei ollut renki ollenkaan vaan ihan oikea taksinomistaja; ne ovat kaikkein pahimmat kuskit. Pehmeät nahkaistuimet oli kyllä. Mutta äijä ajeli kummaa reittiä, ilmeisesti sai siinäkin vedätettyä muutaman euron. Ajeli kuitenkin lähes 120 km/h Kehä ykkösellä, joten ajassa en hävinnyt mitään. Tyhjiä teitähän ne olivat, ei montaakaan vastaantulijaa. Maksoi se kyyti yli neljäkymppiä kuitenni.

Kentällä olin varttia vaille neljä. Meidän kone Funchaliin oli päivän ensimmäinen - lähtöaika klo 5.30, joten ihmeellisiä ruuhkia ei kentälläkään vielä ollut. Odottelin siinä Pp:tä tovin, hän oli jäänyt jonnekin parkkialueelle jumiin, mutta saapui lopulta. Käytiin tekemässä lähtöselvitys, se sujui ongelmitta, ja turvatarkastuskin oli ihan ok, en joutunut edes kopeloitavaksi. Viimeksihän mulla pääsi siinä kopeloinnin seurauksena pieru, joten ehkä oli parempi näin.

Käytiin kaffet juomassa ja söin riistohintaista patonkia puolikkaan. Pp otti oman ruokansa mukaan. Mikään muu siellä kentällä ei auki vielä ollutkaan.

Lento lähti ajoissa. Oli omituinen tunne katsella ikkunoista sysimustaa ja synkeää ulkomaisemaa, sadetta vihmoi kovasti. Oli maanantaiaamu, kollegat eivät olleet vielä edes heränneet työviikkonsa, mutta silti heitä varmaan vitutti jo alkava viikko. Ja mä pääsisin pois. Todella hyvä fiilis.

Kone ei kauaa malttanut hyöriä ja pyöriä edes kiitoradalla, vaan lähti volttilähdöllä niin kuin hevoiset raviloissa. Mä istuin keskipaikalla, Pp ikkunapaikalla ja joku random-äijä sitten käytäväpaikalla, hänen perheensä jäädessä toiselle puolen käytävää. Takana istui semmonen yksinäinen mies, joka muistutti niin erehdyttävästi edesmennyttä laulajaa päälakikaljuineen ja roikkuvine sivutukkineen ettei totta. Pp nimesikin ukon Juiceksi.

Tilattiin Pp:n kanssa shamppanjat kuten asiaan kuuluu, ja sen jälkeen nukahdettiin pariksi tunniksi. Oltiin varauduttu tylsään ja pitkään lentomatkaan (lento kestää lähes 6h), mutta se menikin yllättäen kevyesti. Tilattiin vielä gin-tonicit toisen juomatarjoilun aikana.

Madeiralle kone laskeutui aamuyhdeksän kieppeillä paikallista aikaa. Oli outoa katsella kenttätyöntekijöitä lyhythihaisissaan - juuri äskenhän nähtiin miten ankeaa oli kenttämeno Hesan päässä ja nyt oli kuin olisi eri planeetalle saapunut. Mutta joo - lämmin oli, kun astuttiin ulos koneesta. Ei helteinen, mutta sellainen perus-kesäpäivän tuntuinen. Aurinko paistoi.

Odotettiin vähän aikaa matkalaukkuja, meidän kapsekit tulivatkin siinä ensimmäisten joukossa. Semmonen suomalaisakka siinä teutaroikin niiden matkalaukkukärryjen kanssa; veteli surutta ihmisiä sukille. Oikein ihmetellä täytyy. Ja tietenkin se kärry piti ajaa siihen liukuhihnan viereen. Jos olisi joutunut pari metriä laukkua raahaamaan niin olisi se ollut liikaa pyydetty.

Opas oli vastassa, neuvoi meidän oikealla bussille. Matkalaukut piti jättää oman onnensa nojaan kentälle - ne noudettaisiin eri kyydillä. Syyksi mainittiin, että maisema on niin mäkistä, että bussit joutuvat jäämään kauaksi hotellilta ja siksi on helpompaa viedä laukut erikseen pienemmällä autolla. Uskoakko tuota?

Matka hotelliin kesti alle puoli  tuntia, bussi oli aivan täynnä. Opas jakoi jotain materiaalia ja puheli juttujaan. Dengue-hyttysistä varoteltiin, retkiä kehuttiin.

Hotellilla olimme puoli yhdentoista kieppeillä. Huoneet eivät olleet vielä valmiit, mutta meidän piti jäädä aulaan odottamaan, kunnes matkalaukut ehkä joskus tulisivat. Ei siinä sitten muu auttanut kuin jäädä odottelemaan, vaikka olisi ollut jo kova täpinä päästä huoneeseen, ehkä uima-altaalle ja vähän kylille.

Viimein matkalaukut tulivat, ja saimme vietyä ne semmoiseen säilöön. Reppujamme emme uskaltaneet jättää, kun siellä oli kaikki vähänkin arvokas, joten laitettiin reput selkään ja lähdimme hieman kävelemään. Päätimme suunnata keskustaan. Matkaa sinne oli ehkä pari kilometriä, emmekä olleet ihan varmoja mihin suuntaan meidän kuuluisi mennä. Astuin koiranpaskaankin, en edes muista koska viimeksi? Silloinko, kun päätin oikaista nurmikentän poikki matkalla autokoulun ajotunnille, ja opettaja heitti avaimet, että voin mennä valmiiksi säätämään penkkiä ja peilejä ja sitten autossa aloin ihmetellä hajua (mutta liian myöhään kun polkimet olivat jo sinappiset ja juuri kun mietin alanko pyyhkimään niitä paperilla opettaja astui autoon).

Koitin maanitella Pp:tä oluelle pubiin, mutta hän ei ajatuksesta lämmennyt. Kävelimme sitten huisin ison, pitkän ja jyrkän mäen alas satamaan. Kävimme aallonmurtajan huipulla, jossa oli lauma kissanpentuja. Ne olivat mukavia. Avautui sieltä toki hyvä näkymä itse Funchaliinkin.

Palasimme hotelliin ja nyt olivat huoneetkin jo valmiina. Aluksi meille piti tulla huone ysikerroksen sivusta mutta siihen oli tehty muutoksia, ja saimmekin huoneen kahdeksannesta kerroksesta. Se oli päätyhuoneisto, joten meillä oli jopa kaksi parveketta; toinen näkymä vuorille, toinen koko 180 asteen näkymä merelle. Enpä ole koskaan ollut sellaisessa hotellissa jossa tuommoinen näkymä.Yleensä näkymät kun ovat aina olleet roskakatokseen tms.

Menimme uimaan. Vesi altaassa oli viileää, mutta ilma lämmin, varmasti 25 asteista joten siinä kelpasi pullikoida. Hain snack barista itselleni kaljan ja Pp:lle gin-tonicin. GT oli mieto kuin vesi. Lisäksi likka ei huolinut rahaa ollenkaan, joten piti pistää huoneen piikkiin. Smirnoff Icea yritin tilata, mutta sitä kun ei ole kuulemma kuin supermarketeissa.

Viideltä alkoi tervetuliaistilaisuus, ja sinne piti mennä. Oppaalta tuli kolme varttia helkkarin unettavaa ja monotonista tekstiä, olin täysin kaputt kun parin tunnin yöunilla joutuu semmoista kuuntelemaan + päivä oli ollut pitkä jo muutenkin siinä vaiheessa (16 tuntia). Viimein se loppui, käytiin buukkaamassa meille saaren länsikierroksen retki. Siinäkin piti jonkun idiootin etuilla siinä jonossa. "Mulla on vaan yks tämmönen nopee kysymys", joka paljastuikin sitten useiksi kysymyksiksi. Miksi ihmisten pitää olla semmosia?

Hommaan kuului myös tervetulopäivällinen hintaan 20 € / naama, ja päätettiin jäädä siihen syömään, kun opas oli sitä niin jumalattomasti kehunut sitä ruokaa jo bussissa matkalla lentokentältä hotelleihin. Otettiin semmoinen paikallinen herkku - espetada, joka on lihavarras. Tilattiin se mediumina, mutta ruoka oli kypsennetty täysin kypsäksi, se oli sitkeää ja jopa pahaa. Se ei meinannut edes irrota siitä vartaasta... Noh, punaviiniä ja olutta riitti ja jälkkäriä, jotka olivat ihan kohtalaisia. Niitä tuli siinä lipiteltyä.

Ilta alkoi pimetä ja lähdimme ruoan jälkeen kävelemään vähän rantakadulle. Kuvasimme maisemia, kävimme kaupassa ostamassa vähän evästä aamuksi ja juotavaa. Palasimme hotellille, nautimme juomia lämpimässä illassa katsellen parvekkeelta merelle. Nukkumaan jo klo 21.30, kun oli kerran 100% paskana.






7 kommenttia:

  1. Hyvää matskua ! Lissääää. :)
    (Perkati noita kesäisiä kuvia...*slurps*)

    VastaaPoista
  2. Kauhee homma tuommosen raportin väsäämisessä, näin tottumattomalle blogaajalle :) Sulta kun tekstiä syntyy liukuhihnalta, niin sopiiko jos ulkoistan tuon kirjoittamisen..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpöhöpö !
      Pihistelen nyt ja säästän ton 2.osan huomiseen tylsään työpäivään. :)

      Poista
  3. Jee, lisää, tahtoo lisää luettavaa !
    Eihän teillä ollut hotellina Monumental Lido ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut. Mikä lie Florasol se nyt oli? Mutta Lidon alueella kylläkin - tietenkin.

      Poista
  4. Ohhoh, tännepä eksyin. Pitipä vielä uudelleen tarkistaa että oliko siellä todella mieshenkilö tämän tekstin takana ;) Hyvää, sujuvaa matkakuvausta, ja tässä vasta eka päivä :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos kehuista :) Joo, ukkojahan tässä ollaan.

    VastaaPoista