105# Viikonloppuna

Sananen viikonlopusta kun en muutakaan keksi:

Perjantaina kävin duunin jälkeen kaupassa, ajattelin tehdä kunnollista ja ehkä jopa terveellistä ruokaa. Ruoat maksoivat lähes neljäkymppiä. On se kumma kun aina kun käy kaupasta hakemassa vaikkapa nyt maitoa vain, niin tarttuu jotain muutakin mukaan, ja kauppalasku on vähintään parikymppiä. Noh, onneksi ei polta enää röökiä, siihen menisi vielä vitosen per päivä päälle, vai mitä ne röllit nyt maksavatkaan näinä päivinä.

Eipä silti, köyhien puhettahan se on tuommoiset rahasta vaahtoamiset. Mutta sitä mä ihmettelen, kun jotkut käyvät tyyliin kerran viikossa kaupassa tekemässä kerralla kaikki ruokaostokset, ja sitten korkeintaan hakevat jotain pientä jostain pikkukaupasta. Joo, semmoseen mää en usko kyl ollenkaan, ei kai kukaan nyt niin urpo ole? No, ehkä jos asuu jossain maaseudulla, niin sitten mä ymmärrän, mutta siltikin, pilaantuuhan ne kaikki ostetut kamat jo viikossa, ja miten voi muka tietää, mitä minäkin päivänä syö, ja arvioida ruoan määrän jne? Ei, se on paskapuhetta semmonen, ei kukaan tee niin.

Mut niin. Himassa väännän lihapullat ja perunat ja salaatin. Aikaa menee kauheasti, mutta kyllä ruoka oli melko hyvää, vaikka itse sanonkin. Kaljaa rupesi tosin tekemään kovasti mieli, mutta sain hillittyä itseni. Sen sijaan kävin saunomassa kunnolla, ja menin suht ajoissa nukkumaan. Univaikeudet ovat helpottaneet tällä viikolla.

Lauantaina heräsin yhdentoista maissa - mulla oli kello jo soimassa klo 9.45, mutta en katsonut tarpeelliseksi nousta vielä silloin. Vähän hengailua, vähän aamupalaa. Koska ilma näytti mukavalta niin päätin lähteä kiertämään Vanhankaupungin lahden ympäri. Siitä tulee sellainen 15 km lenkki, mutta ihan hyvin sen jaksoi. Aikaa meni 2,5 tuntia eikä jalatkaan mitenkään erityisesti väsyneet. Ihan hyvää teki.

Söin eiliseltä jääneitä sapuskoja. J rupesi kinuamaan baariin, joten siihen mun terveydenedistämisviikonloppu oikeastaan katkesi. Ilta oli vasta nuori, ja jotain hotsitti tehdä, niin eipä jäänyt paljoa vaihtoehtoja.

Ei me kyllä käyty kuin kolmessa eri baarissa, joissa juotiin maltillisesti. Kamalia räkälöitä tässä lähimaastossa, niissä ei kerta kaikkiaan viitsinyt olla pidempään. Semmoisia kypsiin kymmeniin ehtineitä kännikala-akkoja ja uhoavia ukkoja... Mielellään olisi istunut vielä hetken, mutta ei kiitos semmoisten seurassa, joten olin kotonakin jo kymmeneltä. Manageroin sitten vielä reilut pari tuntia ja ilahduin, kuin Veikkauksesta oli tullut suurehko voitto pitkästä aikaa.

Sunnuntaina rohkaistuin ja tempasin itseni pitkästä aikaa auton rattiin. En ollut ajanut käytännössä ollenkaan vuoteen. Mutta suht hyvin se meni, ajotuntuma näytti olleen tallella, ja muutama liikennesääntökin muistui mieleen. Kokeilin ajaa myös ekaa kertaa elämässäni rillejä käyttäen. Jotenkin nuo silmälasit edelleen hämäävät - tuntuu että koko ajan jostain näkökentän reunalta pomppii eteen joku urpo, vaikka kyseessä onkin vain silmälasin reuna.

Mitään muuta järkevää mä en oikeastaan saanutkaan aikaiseksi. Katselin paria futismatsia, kokkasin terveysruoaksi paistettuja munia ja pyttipannua, tiskasin astioita, kastelin mutsin kukkia (joka onkin helvetin vittumainen homma kun orkidea vai mikä orkku se saatana onkaan, pitää liottaa jossain vesiämpärissä, ja tietysti se purkki kaatui matkalla kylppäriin ja kaikki oli semmosessa hakkeessa), vedin herkän 200 vuotta vanhan seinäkellon ja pakkasin vähän kamoja kasaan. Maanantaina oli meinaan tarkoitus lähteä laivalle. Mikäs sen patrioottisempi tapa viettää itsenäisyyspäivää kuin mennä Ruotsiin.