Ai että mä inhoan sitä sanontaa, että lomat on lusittu. Huh huh! Vain kommentti "mukava palata välillä töihin" voittaa tuon. Miten kenenkään loma voi olla niin hirveä, että on mukava palata takaisin töihin? Poor little bastard.
Mutta siis, perjantaista lähtien kokenut masennusta, ahdistusta ja lopulta suoranaista pakokauhua, mitä lähemmäs duuniinmenoajankohta on koittanut. Aamulla melkein juoksin töihin, että se karmivin vaihe olisi ohi. Se, kun muut virnuilevat lomaltapalaajan kustannuksella.
Ja olihan se päivä kamala. Ensinnäkin kun oli tullut lipiteltyä pitkin lomaa, niin yö meni nukkuessa huonosti, nähden painajaisia, tutinoissa. Sen lisäksi oli ripuli koko helvetin päivän. Ja paskamaisia keikkoja ja vittumaisia ihmisiä; koko aamun kuuntelin sitä älyvapaata kiukuttelua. Iltapäivällä istuin kaksi tuntia taksissa, kun keikkaa puski jonnekin jumalan selän taakse.
Tuntui kuitenkin siltä, etten saanut mitään aikaan. Sen lisäksi työpäivä tuntui uskomattoman pitkältä - yhtä pitkältä kuin koko kesäloma, ja mietin jo pois lähtiessä, miten jaksan mennä sinne aamulla uudestaan. Eikä yksinkertaisestakaan asiasta tuntunut tulevan mitään. Onneksi meiliä ei ollut kertynyt lomalla kuin parikymmentä :o joskus niitä on sentään ollut muutama sata.
Noh, seuraavaan lomaan on enää alle vuosi. Jos Luoja suo.
Mun suosikkilauseeni lomalta töihin palatessa on "No,ensimmäinen päivä se on pahin haudassakin!" Aina sen joku sanoo ekana työpäivänä.
VastaaPoistaEikös se mene "pari ensimmäistä päivää on pahimmat hirressäkin" :P
VastaaPoista